Valkoinen valta
Kansalaissodan jälkeisestä eduskunnasta puuttuivat sosialidemokraatit. Kuva: Museovirasto 19306.
Punavankeja Tammisaaressa. Kuva: Museovirasto 184237.
Päämajan upseerit Helsingissä Ritarihuoneen edustalla. Edessä keskellä kenraalit Ignatius ja Mannerheim, takana äärimmäisenä vasemmalla luutnantti Akseli Gallen-Kallela. Kuva: Museovirasto 92551.
Hotelli Kämp toimi saksalaisten päämajana Helsingissä. Kuva: Museovirasto 13.VI.18.
Senaatti siirtyi pois Vaasasta ja piti 3. toukokuuta ensimmäisen istuntonsa Helsingissä. Tiedote tästä saatiin kolmen päivän kuluttua.
Valkoisten voitonparaati pidettiin Helsingissä 16. toukokuuta. Samana päivänä kenraali Mannerheim piti senaatille puheen, jossa hän asettui kuningaskunnan kannattajien puolelle. (video)1
Eduskunta luovutti 18. toukokuuta korkeimman vallan käyttöoikeuden valtionhoitajaksi valitulle Pehr Evind Svinhufvudille.
Senaatti muistutti 25. toukokuuta rukouspäiväjulistuksessaan, että "hävityksen ja murhan kauhut ovat kohdanneet Suomea".
Kansallispankin pääjohtaja J.K. Paasikivi muodosti 27. toukokuuta uuden hallituksen.
Laki valtiorikosten käsittelemistä varten asetettavista tuomioistuimista annettiin 29. toukokuuta. Sotavankien käsittely oli nyt laillisesti järjestetty ja tuomioiden jakaminen noin 80.000 vangille voitiin aloittaa.
Vankileireistä tuli keskeinen poliittinen ongelma kesällä. Ulkomailla asia sai huomiota osakseen ja tietoon alkoi tulla leirien korkea kuolleisuus. Siksi vankeja oli pakko alkaa vapauttaa nopeasti heinäkuussa.
Siniristilippu tuli 29. toukokuuta annetulla lailla Suomen viralliseksi lipuksi. Senaatti sai samana päivänä väliaikaiset valtuudet antaa määräyksiä painotuotteiden julkaisemisoikeuden, kokoontumis-, yhdistysja oleskeluoikeuden rajoittamisesta sekä laajennetusta oikeudesta takavarikon, kotietsinnän ja vangitsemisen toimittamiseen.
Venäjän osana Suomi oli ollut sodassa keskusvaltojen kanssa. Berliinissä solmittiin 21. toukokuuta rauha Bulgarian ja Suomen välillä. Rauha ItävaltaUnkarin ja Suomen välillä solmittiin Wienissä 29. toukokuuta.
Mannerheim erosi 31. toukokuuta ylipäällikön tehtävistä, kun armeija alistettiin saksalaisten komentoon. Hänen seuraajakseen tuli kenraalimajuri K.F. Wilkman.
Maan hallintoa järjestettiin uudelleen. Eduskunta alkoi säätää lakeja, joiden mukaan tulevina vuosina elettäisiin.
Sota-asiain toimituskunta perustettiin senaattiin 14. kesäkuuta. Samana päivänä annettiin asetus matkatodistuksista. Kotimaassa matkustamista varten tuli jokaisen Suomen kansalaisen, joka oli täyttänyt viisitoista vuotta, olla varustettu matkatodistuksella, jonka antoi kotipaikkakunnan poliisiviranomainen. Oleskeluja matkustamisoikeutta rajoitettiin lisää 29. heinäkuuta.
Eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta annettiin laki 17. kesäkuuta.
Hotelli Kämp toimi saksalaisten päämajana Helsingissä. Heidän näkyvä läsnäolonsa ja tiedot sopimuksesta Suomen hallituksen kanssa eristivät Suomen muista maista. Kaikki suomalaiset eivät olleet saksalaismielisiä.
Kuria
Poliittinen sensuuri tuli lainvoimaiseksi 21. kesäkuuta antamalla määräys, että "aikakautisten painotuotteiden julkaisemiseen on saatava maaherran lupa ja että julkaisijan toiminnan on oltava takeena siitä, ettei lehti vaaranna laillista yhteiskuntajärjestystä".
Virka-, uskollisuusja kuuliaisuusvalan kaavat uudistettiin 28. kesäkuuta. Se oli annettava jokaisen, joka halusi olla julkisessa toimessa.
Asetus rikosrekisteristä annettiin 9. heinäkuuta ja laki korkeimmasta oikeudesta ja laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22. heinäkuuta.
Laki ehdollisesta rangaistustuksesta teki mahdolliseksi lieventää tuomiota käytännössä. Valtiorikoksesta tuomittuja punaisia voitiin vapauttaa tämän lain perusteella ja helpottaa vankilaongelmaa:
"Tuomitessaan jonkun yhdestä tai useammasta rikoksesta vapausrangaistukseen enintään yhdeksi vuodeksi tahi sakkoon voi tuomioistuin määrätä, että rangaistuksen täytäntöönpano on lykkäytyvä tuomioistuimen määräämän koetusajan, ja että tuomitun käytöksestä sinä aikana jää riippumaan, onko rangaistus täytäntöönpantava. Lakia ei ole sovellettava niihin juttuihin, joissa alioikeus on julistanut tuomion, ennenkuin laki on astunut voimaan."
Suojeluskunnista tehtiin osa valtion virallista järjestysvaltaa. Ne saivat luvan ja voimavarat olla mukana turvaamassa yhteiskunnan järjestystä poliisin ja sotaväen ohella. Suojeluskunnasta tuli täten virallinen miliisi.
Asetus suojeluskunnista annettiin 2. elokuuta. Sen mukaan "suojeluskuntain tarkoituksena on maan hallituksen ohjeiden mukaan edistää kansan puolustuskuntoisuutta sekä turvata laillista yhteiskuntajärjestystä."
Suojeluskunnat muodostettiin paikkakunnittain ja kukin osasto valitsi itse jäsenensä. Organisaatio rakentui viime vuonna perustettujen suojeluskuntien varaan.
Ruotsin vastaista rajaa varten perustettiin 16. elokuuta sisäasiaintoimituskunnan alainen rajavartiopataljoona.
Sotilasvalan kaava uudistettiin samana päivänä.
Kommunistit
Punaisen puolen johtajista osa pääsi pakenemaan Neuvosto-Venäjälle. Täällä he pääsivät bolsevikkipuolueen suojelukseen ja saivat luva perustaa
29. elokuuta Suomen kommunistisen puolueen. Sen ohjelma oli jyrkkä ja tähtäsi avoimesti vallankumouksen eli uuden kapinan aloittamiseen. Puolue hylkäsi sosiaalidemokratian vanhan pyrkimyksen saada valta työväelle rauhanomaisesti. Tämä oli Suomen epäonnisen kapinan "opetus".