Kristiina Kalleinen

Vaikka toisin voisi luulla, moni tärkeä Suomen historian merkkihenkilö on edelleen vailla elämäkertaa ja etenkin modernia, nykyajan tarpeista liikkeelle lähtevää tutkimusta. Charlotta Wolffin elämäkerta vapaaherra Johan Fredrik Aminoffista (1756–1842) korjaa yhden suuren puutteen juuri tässä mielessä, sillä aiempaa elämäkertaa Aminoffista ei ole kirjoitettu. Tärkeässä osassa Aminoff on Carl von Bonsdorffin teoksessa Statsmän och dignitärer (1921) […]

Mielenkiintoinen ja pohtimisen arvoinen ilmiö on, että suurin piirtein samoihin aikoihin on syntynyt sekä yksityisiä että ryhmäprojekteja tutkimaan tähän asti vähäiselle huomiolle jäänyttä Suomen historian aikakautta 1809–1863. Oma projektini on vielä keskeneräinen, mutta julkisuuteen saakka ovat ehtineet Jukka Sarjalan tutkimus Turun romantiikasta ja nyt arvioitavana oleva artikkelikokoelma Suomen sodan jälkeen. Näiden lisäksi on Svenska Litteratursällskapetilla […]

Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Jukka Sarjalan uutta tutkimusta Turun romantiikasta verkostomaisena ilmiönä täytyy tervehtiä ilolla. Paitsi että Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvaiheita koskeva tutkimus on yleisesti ottaen vähäistä, on 1810-lukuun liittynyt Turun romantiikaksi ristitty ilmiö syystä tai toisesta jäänyt ilmiönä kokonaisuudessaan tutkimatta – tähän asti. Nyt on Turun romantiikka otettu suurennuslasin alle ja tutkittu verkoston jäseniä ja […]

Suomen historiassa eräs tarpeettoman vähälle huomiolle jäänyt valtiomies on Leo (Leopold) Mechelin (1839–1914), josta ainoa elämäkerta on Sigurd Nordenstrengin vuosina 1936–1937 ilmestynyt kaksiosainen teos L. Mechelin. Hans statsmannagärning och politiska personlighet I – II. Siksi Mechelinin oikeusajattelusta 2012 väitelleen Elisabeth Stubbin uusi teos herätti toiveen, että olisi lopultakin saatu moderni, nykyajan lähtökohdista käsin kirjoitettu elämäkerta […]

Kansallisarkiston kaksikielinen julkaisu Nikolai Gerard, Suomen unohdettu kenraalikuvernööri tuo päivänvaloon Suomen historian puoliunohdetun, mutta hyvin tärkeän hahmon, joka oli Suomen kenraalikuvernöörien joukossa poikkeus: hän oli siviiliammatiltaan virkamies (juristi) eikä sotilas kaikkien muiden kenraalikuvernöörien tavoin. Suomen kenraalikuvernööreistä on kattava biografia ilmestynyt ainoastaan  F.A. Seynistä (Pertti Luntinen 1985), N. I. Bobrikovista (Tuomo Polvinen 1984) sekä hyvin vanhentunut […]

Suurella mielenkiinnolla odottamani kirja Suomen kenraalikuvernöörinä 1855-1861 toimineesta kreivi Friedrich Wilhelm Rembert von Bergistä (1794-1874) osoittautui valitettavaksi pettymykseksi. Ennen kirjan ilmestymistä sen kirjoittajina ennakkomainonnassa mainittiin Markku Berg ja Thomas Garoff. Tieto oli kuitenkin virheellinen, sillä kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka […]