Ranskassa avattiin 26.10. uusi Dreyfus museo, joka kertoo antisemitismin historiasta ja väärin syin tuomitusta juutalaisesta armeijan upseerista Alfred Dreyfuksesta (1859–1935). Dreyfus tuomittiin syyttömänä vuonna 1894, kun hänen väitettiin kertoneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Tuomio herätti aikanaan paljon keskustelua Ranskassa ja se tunnetaan paremmin Dreyfusin tapauksena.
ALGOTH. Kapinallinen kynämies kuvaa hyvin sitä elämänuraa, jota pitkin opettajana eri puolilla Suomea toiminut Algoth Untola eteni tohmajärveläisestä renkipojasta kirjailijaksi ja Työmies-lehden toimittajaksi. 1180-sivuinen elämäkerta on poikkeuksellisen laaja ja sisältää myös tuntemattomia yksityiskohtia, jotka teoksen kirjoittaja Marko A. Hautala on kaivanut esille. Jo Hautalan väitöskirja vuodelta 2010 käsitteli paljolti Untolan elämää tämän maailmankatsomuksen muotoutumisen näkökulmasta. […]
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]
Suomalaisen historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteista kertoo kenties jotain se, että vasta anno Domino 2016 ilmestyi tutkimus – elämäkerta – Constantin Linderistä (1836-1908). Linder on jäänyt historiaan ”myöntyväisyysmiehenä” eli niin sanotun myöntyväisyyssenaatin talousosaston varapuheenjohtajana vihatun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin (1839-1904) aikana. Tämä senaatti koostui pääasiassa Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen johtamista vanhasuomalaisista, joten Linderin suostumista hänelle tarjottuun virkaan pidettiin hämmästyttävänä. […]
Arvostelu
Antero Sinisalon Puutarhataiteen historian perusteet on eräällä tavalla kattava yleisesitys puutarhataiteen kehityksestä ja siihen liittyvästä arvoperinnöstä eu- rooppalaisessa, islamilaisessa ja aasialaisessa kult- tuuripiirissä. Puutarhataidetta tarkastellaan osana laajaa maisemakäsitysten ja maailmankuvan kehitystä. Teoksessa analysoidaan puutarhataiteen muotokielen kontekstuaalisia sidoksia: miten erottamattomalla ta- valla se liittyy mm. arkkitehtuurin tyylihistorialli- seen paradigmaan ja kansalliseen maisemaideaaliin. Olisiko ylipäätään mahdollista tarkastella […]