Saksan toimia suhteessa Ukrainan sotaan on kritisoitu laajasti epävarmoina ja hapuilevina. Kritiikissä toistuu ajatus siitä, että Saksan tulisi ottaa Euroopan sisällä turvallisuus- ja puolustuspolitiittisen johtajan rooli. Saksaan kohdistuva kritiikki kuitenkin unohtaa maan ulkopolitiikan linjan, joka on perustunut toisen maailmansodan jälkeen erilaisten instituutioiden kautta rakentuvaan yhteistyöhön ja kansainvälisen yhteisön vahvistamiseen.
Vladimir Putinin esittämässä narratiivissa Venäjän ja lännen suhteista erottuu kaksi toistuvaa teemaa: Neuvostoliiton romahdus oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi ja lännen pyrkimys on alistaa ja nöyryyttää Venäjää. Venäjän näkökulmasta Ukrainan konflikti on Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen. Se haluaa sodan varjolla haastaa Yhdysvallat ja sivuuttaa myös EU:n Euroopassa.
Pitäessään kiinni kansallisvaltion yksinoikeudesta, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa EU-maat ovat rakentaneet Euroopan yhdentymispolitiikalle lasikaton, jonka rikkominen on mahdollista vain liittovaltiokehityksen kautta. EU voi jäädä sivustakatsojaksi, jos sen jäsenmailla ei ole poliittista halua rikkoa lasikattoa, joka tähän asti on tehokkaasti estänyt EU:ta kehittymästä poliittiseksi yhteisöksi. Sen tulisi kyetä suojelemaan omaa aluettaan, ohjaamaan ympäristönsä kehitystä intressiensä perusteella ja tehokkaasti toimimaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on äärimmäisen vakava ja tulevaisuus vaikeasti hahmotettavissa, ovat edellytykset eurooppalaiselle, integraatiopoliittiselle Zeitenwendelle olemassa kirjoittaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen ma. johtaja Kimmo Elo.
Ukrainan sodassa on pelissä koko eurooppalainen arvoperusta. Eurooppalaisen turvallisuuden radikaali huonontuminen koskettaa akuuteimmin Euroopan unionia, mistä syystä juuri EU:n tulee ottaa vahva ja aktiivinen rooli ponnisteluissa sodan lopettamiseksi mahdollisimman nopeasti. Sota voi saada eurooppalaiset pohtimaan myös eurooppalaisen liittovaltiokehityksen negatiivisia ja positiivisia puolia kirjoitta Eurooppa-tutkija Kimmo Elo.
Historian sisällä elävinä meidän on vaikeaa tietää, missä olemme juuri nyt suhteessa aiemmin tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Lienee melko riidatonta, että nyt aika on toisenlainen kuin aiempi, kylmän sodan päättymisen jälkeinen ajanjakso – vai oliko noissa parissa vuosikymmenessä muutenkin kyse vain läntisestä ylioptimismista. Tapahtumien muutosvauhtia kuvaa, että vielä Timo Miettisen teoksen ilmestymisen aikoihin syksyllä 2021 perinteinen […]
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti virkakautensa toisen ”Unionin tila”-puheensa Euroopan parlamentissa. Käsittelen tässä, kuinka tämän tyyppisiä poliittisia tekstejä voidaan purkaa ja analysoida data-analyysin keinoin, ja kaivaa niistä esiin helposti piiloon jääviä, olennaisia seikkoja. Puhe korosti eurooppalaisille arvoille ja demokratialle keskeisten vapauksien suojelun ja turvaamisen tärkeyttä, sekä jatkuvuutta ja jo saavutettujen asioiden puolustamista.