Juha Nurmista on sanottu ”mieheksi, jolla on satamahinaajan energia”. Ilmeisesti ominaisuuksiin kuuluu myös amfibioaluksen monipuolisuus. Se näkyy hänen elämäkerrastaan: siinä käsitellään ainakin merenkulkua, huolintaa, logistiikkaa, kirjojen ja karttojen keräilyä, julkaisutoimintaa, vedenalaisvalokuvausta, säätiötoimintaa ja Itämeren suojelua. Unohtuikohan tästä jokin aihealue? Kirjan on kirjoittanut Kai Ekholm, jonka kynästä – tai siis läppäriltä – on lähtenyt viime vuosina […]
Modernin DNA-tekniikan ja arkeologisten löytöjen avulla voidaan osoittaa, että Pohjanlahdelta pyydettyä silakkaa vietiin pitkien matkojen päähän jo 800-luvulla. DNA-analyysit myös antavat viitteitä siitä, että silakkaa liikakalastettiin 1200-luvulla, kerrotaan Göteborgin yliopiston tiedotteessa.
Uudet eurooppalaiset innovaatiot ovat aina saapuneet Pohjoismaihin hieman hitaasti. Välimeri oli kartoitettu jollakin tarkkuudella jo 1200-luvulla, mutta Itämeri rantoineen alkoi piirtyä kartoille vasta 1500-luvulla. Toki jonkinlaista tietoa alueesta oli jo aiemmin olemassa: arabimaantieteilijä Abu Abdullah Muhammad al-Idrisi (lyhyemmin vain al-Idrisi) oli 1100-luvulla kuvannut Skandinavian suurena saarena. Hän oli sijoittanut sinne jopa joitakin jo tuolloin olemassa […]
Reilut viisikymmentä vuotta sitten nostelin siimaa itäisellä Suomenlahdella, Mäntlahden ulkopuolella Mustasaaren kivikkorantojen lähellä. Ahventa, lahnaa, kampelaa, ankeriasta. Siitä yksi miespolvi eteenpäin, ei löydy kampelaa, ankeriaasta puhumattakaan. Leningradin saasteet kelluivat Nevaa pitkin suoraan Suomenlahteen, pahimmat laskeutuivat suurkaupungin ja Kronstadtin välille, mutta likaa ja ihmisen saastaa riitti pitkälle Suomenlahdelle. Inkerinmaalla Laukaanjoen lannoitetehdas laski häikäilemättä jätefosforinsa mereen. Meri […]
Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen upeat 2000-luvun valokuvat 1900-luvun alun kuviin saaristolaisista ja heidän elämänmuodostaan? Entä, jos näihin yhdistetään vielä asiantuntijoiden tekstejä, kirjeitä vuosikymmenten takaa, perinnekertomuksia sekä lastenlauluja? Tuloksena on kaksikielinen kuvateos Meren maa – Havets land, jossa saaristolaiselämää tuodaan esiin kuudesta eri näkökulmasta. Ensilukemalla teos sykähdyttää kauneudellaan, kun taas […]
Arvostelu
Teoksen kirjoittaja Pekka Silvast on hankolainen historioitsija, joka on tutkimuksissaan keskittynyt kotikaupunkiinsa ja sen lähialueisiin. Hän on aikaisemmin julkaissut sekä Hankoniemeä että Porkkalaa käsittelevää kirjallisuutta; teoksista kannattaa mainita Jari Leskisen kanssa kirjoitettu Suljettu aika. Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana 1944–1956 (WSOY 2001). Nyt puheena oleva teos käsittelee nimensä mukaisesti kahta Suomen Neuvostoliitolle vuokraamaa tukikohtaa, Hankoa (Neuvostoliiton […]
Varjoista valtaistuimelle – Anna Jagellonica ja Itämeren valtapiiri 1500-luvulla on ensilukemalta vaikea luokiteltava. Onko kyseessä naishistoriaan keskittyvä teos? Vai kuvaako se enemmänkin Puola-Liettuan sisä- ja ulkopolitiikkaa, jota ensisijaisesti tarkastellaan sekä Anna Jagellonican, tämän lähipiirin että yhteiskunnan valtatasojen näkökulmasta? Anna Jagellonican elämäntarinan yksityiskohtaista kuvausta odottava lukija saattaa pettyä: vaikka teos tarjoaakin kiehtovan aikamatkan kuninkaallisen naisen jalanjäljille, […]
Historian dosentti Mikko Huhtamiehen kirja ”Pohjolan Atlantis uskomattomia ideoita Itämerellä” kuljettaa lukijan halki Itämeren alueen kummallisten ja toisinaan toimivaksikin todettujen insinööri-ihmeiden ja ajatusten historian 1500-luvulta 1700-luvulle. Kirja on rakennettu kahdeksan temaattisen, kronologisesti etenevän luvun varaan, joista kukin muodostaa oman selkeän kokonaisuutensa keskittyen yhteen käsiteltävään aihealueeseen. Tyylillisesti teos on yleistajuinen ja viihdyttävä tietokirja, joka esipuheen mukaan […]