Kalervo Kurkiala toimi suomalaisten SS-vapaaehtoisten sotilaspappina ja yhdysupseerina 1941–1944. Kirjan kansikuvakin korostaa tätä ja ilman tätä toimenkuvaa hänestä tuskin olisi elämäkertaa kirjoitettu tai ainakaan sitä julkaistu kaupallisen kustantamon kautta. Elämäkerturille tästä koituu ongelma tasapainon löytämisessä hänen muun toiminnan esittelemisessä. Kieltämättä sota oli Kurkialan elämässä suuressa osassa. Jo opiskellessaan teologisessa tiedekunnassa hän oli toiminut jääkärivärvääjänä ja […]
Jaakko Puuperän toimittamalle teokselle on antanut taloudellisen tukensa ja sisällöllisen panoksensa Jääkärisäätiö, jonka tavoitteena on ylläpitää jääkärien perintöä ja muistoa. Kirjan kirjoittajat ovat niin Jääkärisäätiön ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen aktiiveja, jääkäriliikkeen historiaa harrastavia tahoja, Puolustusvoimien henkilöstöä kuin akateemisia historiantutkijoita. Yhteensä kirjoittajia on 21, joten kyseessä on suuren kirjoittajajoukon yhteistyön tulos. Useasta eri taustasta tulevasta kirjoittajasta […]
Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]
Tuomas Hopun tutkimusprojekti on lähtenyt liikkeelle tarpeesta tehdä taustatutkimusta Postimuseoon 18.3.2016 avautuneelle Salaista jääkäripostia -näyttelylle. Kirja ei kuitenkaan vaadi näyttelyyn tutustumista, vaan se toimii erinomaisesti erillisenä lukukokemuksena. Paikoin kirjassa toki annetaan erityistä huomiota postinkulun tärkeydelle, jotta tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus tulee alleviivatuksi. Tämä ei kuitenkaan juurikaan häiritse lukijaa – pikemminkin se terävöittää tutkimusasetelmaa. Runsaiden kuvien värittämä […]
Arvostelu
Aseelliseen voimaan littyneet kysymykset olivat 1920-30-luvuilla näkyvä osa yhteiskunnallista keskustelua ja julkisuutta. Instituutiona sotaväki herätti jonkinlaisia intohimoja kaikissa poliittisissakin ryhmissä. Itse puolustuslaitos luonnollisesti vältteli politisoitumisen leimaa. Se katsoi tehtäväkseen täysin epäpoliittisen ”kansallisen tehtävän” suorittamisen ja pyrki virallisesti pysymään yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella. Vaikka upseerien kuuluminen poliittisiin puolueisiin kiellettiin jo 1918, ei yhteiskunnallisesti suuntautunutta ajattelua voitu kahlitakaan. […]