Tutkimusrahoituksen mahdolliset leikkaukset ovat saaneet viime päivinä paljon keskustelua aikaan eri medioissa. Erityisen aktiivisena keskustelua on käyty viestipalvelu Twitterissä, jossa on tuotu esiin kannanottoja niin rahoituksen leikkaamista vastaan kuin puolestakin. Viime päivinä palvelun ovat täyttäneet #minätutkin –twiitit, joissa tutkijat kertovat omista tutkimusaiheistaan. Torstaiaamuun mennessä tunniste oli kerännyt yli 4000 twiittiä. #Minätutkin sai alkunsa 5.9. […]
Filosofi Chaïm Perelman tutki arkipäiväisen puheen retoriikkaa. Hänen mukaansa yksi retoriikan tyylikeino on vastakkainasettelujen tekeminen. Maailmaa havainnoidaan siten, että asioille keksistään jokin vastakohta, kuten itä – länsi, nainen – mies, nolla ja yksi… ja niin edelleen. Vastakkainasettelu on Matti Virtasen kirjan lähtökohta, sen pääotsikko on Ääripäät, eli maailma jäsentyy, kun keksitään vaikka feministeille vastakohdaksi miesliike. […]
FT Petri Laukka ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen ovat kirjoittaneet ajankohtaisen teoksen loukkaamisesta ja loukkaantumisesta. Vihapuheesta, uhriutumisesta, vastakkainasettelusta ja sosiaalisen median huonomaineisesta keskustelukulttuurista on julkaistu paljon viime vuosina, joten ensiajatukseni oli, mitä uutta tämä teos voi tuoda keskusteluun. Lähin vastaava kirja lienee 2019 julkaistu Asta Lepän Sävyttömät sanat: kun vastakkainasettelut saivat vallan. Solvaajat-kirja erottautuu muista […]
Kotimaisen tiedeviestinnän ongelmista ja merkityksestä on esitetty puheenvuoroja viime aikoina muun muassa Tieteessä tapahtuu -aikakauslehdessä (ks. 5/2019, 6/2019, 1/2020). Näkökulmat ovat painottuneet tiedepolitiikkaan ja -rahoitukseen, tieteenalojen sisäisiin toimintaperiaatteisiin sekä itse tieteenteon sisältöihin. Tieteellisen tiedon yleistajuistaminen on olennaisesti osa myös EU-tasolla käytävää keskustelua vastuullisen tieteen yleisistä periaatteista, tieteenteon etiikasta sekä tiedon roolista poliittisessa päätöksenteossa. Ajankohtaisen teeman […]
2010-luvun mediakulttuuri tulkitaan teoksessa tunnepainotteiseksi siten, että niin sanotun tunnetalouden merkitys on kasvanut mediateollisuuden sisällä. Samalla sosiaalisen median nousu on tuonut muuntuneeseen kulttuuriin uusia arvoasetelmia ja käytäntöjä. Tätä kautta ovat mahdollistuneet paitsi erilaiset ääriryhmäilmiöt sosiaalisessa mediassa operoivan ”valemedian” muodossa mutta myös ”medioituneen solidaarisuuden” osoitukset hyväntekeväisyyskampanjoiden voimin vakiintuneemmissa massatiedotusvälineissä. Medioituneet solidaarisuuskampanjat eivät sinällään ole uusi keksintö. […]
Arvostelu
Maailma muuttuu ja tieteen on muututtava sen mukana. Siksi ei ole ihme, että tieteen asemaa nyky-yhteiskunnassa on pohdittu viime aikoina paljon. Tällä kertaa asialla on Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen. Väliverronen pohtii kirjassaan Julkinen tiede muun muassa tieteen kuvastoa populaarikulttuurissa, tiedeviestintää sekä tieteentekijöiden roolia yhteiskunnallisina vaikuttajina. Repäiseviä otsikoita metsästämässä Kirjan aloitusluvut pohtivat tieteen kuvaa […]
Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ääripäät eivät kohtaa eivätkä pääse hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Jussi Förbom ei edes yritä eritellä osapuolten asenteita tai etsiä uutta, objektiivista näkökulmaa Maahanmuuttovirastoon, vaan valitsee puolensa jo alkuesseessään: ”Virasto nähdään vallantäyteisenä, itseriittoisena, koskemattomana, oman viranomaismandaattinsa ylittävänä, omavaltaisena ja jopa epäinhimillisenä. Kaiken tämän aistin jo kauan ennen kuin tähän kirjaan ryhdyin.” (s. 23) Kun kirjoittaja aloittaa […]