Hakunilaan, nykyiselle Itä-Vantaalle, syntyi Sotungin emäkylästä eriytynyt kylä jo 1400-luvulla. Siitä muodostui vähitellen säteriratsutila ja aikojen myötä omistajavaihdosten ja kauppojen jälkeen merkittävä kartanotila. Kustaa III:n lähipiiriin kuulunut suurporvari Johan Sederholm hankki kartanon omistukseensa vuonna 1760. Siitä alkoi säteritilan voimakas kehitys, tilalla oli kaksitoista torppaa, viinanpolttimo ja kalkkitehdas. Sederholmin jälkeen kartanon omisti vuodesta 1838 vuoteen 1879 […]

Lue lisää

Wuolijoen rustholli sijaitsee eteläisessä Hämeessä, nippa nappa Hauhon puolella; samanniminen kylä on jo kokonaisuudessaan Pälkänettä. Pälkäneen pitäjän puolelle jäävät lähinaapurit, Nikkilän ja Penttilän talot. Ne esiintyvät myös Niskavuori-näytelmissä (jotka nyky-yleisö taitaa tuntea parhaiten vanhoina ja vähän uudempinakin kotimaisina elokuvina). Filosofian tohtori Erkki Wuolijoki, jonka Niskavuoren henki -teoksen takakansiteksti paljastaa talon nykyiseksi isännäksi, on kirjoittanut kotikartanostaan […]

Lue lisää

Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Sen viimeiset omistajat, sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heideman, olivat lapsettomia ja niinpä he päättivät säilyttää kotikartanonsa museona. Hugo kuoli ennen suunnitelman toteuttamista, mutta Lilly teki testamentissaan lahjoituksen molempien puolesta. Kartanon sai Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka avasi siellä maan ensimmäisen kartanomuseon vuonna 1928. Nykyisin Museoviraston hallinnoima […]

Lue lisää