Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -teoksen esipuheessa Mauri Karvonen, joka on aavetarinoiden tutkija ja historian maisteri, kertoo että kyseisessä kirjassa hänen tarkoituksenaan on peilata kansanperinnettä ja aavetarinoita oikeaan historiaan. Kirjaan, joka on jo kolmas samanniminen (aikaisemmat osat ovat ilmestyneet vuosina 2016 ja 2018), on valikoitu 14 kohdetta eri puolilta Suomea. Joukossa on kartanoita kuten Halikon Wiurila ja […]

Lue lisää

Hakunilaan, nykyiselle Itä-Vantaalle, syntyi Sotungin emäkylästä eriytynyt kylä jo 1400-luvulla. Siitä muodostui vähitellen säteriratsutila ja aikojen myötä omistajavaihdosten ja kauppojen jälkeen merkittävä kartanotila. Kustaa III:n lähipiiriin kuulunut suurporvari Johan Sederholm hankki kartanon omistukseensa vuonna 1760. Siitä alkoi säteritilan voimakas kehitys, tilalla oli kaksitoista torppaa, viinanpolttimo ja kalkkitehdas. Sederholmin jälkeen kartanon omisti vuodesta 1838 vuoteen 1879 […]

Lue lisää

Anna Lisa eli Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus syntyi vuonna 1930. Hän on elänyt koko ikänsä Salon Halikossa sijaitsevassa Wiurilan kartanossa. Äitinsä puolelta hän kuuluu Armfeltien aatelissukuun. Wiurilan kartanon historian juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Toisin kuin monet muut aateliskartanot, Wiurila periytyi vuosisatoja äidiltä tyttärelle. Kartanoa ovat isännöineet sellaiset suvut kuten Fleming, Slang ja Mannersköld. Armfeltien suvulle […]

Lue lisää

Wuolijoen rustholli sijaitsee eteläisessä Hämeessä, nippa nappa Hauhon puolella; samanniminen kylä on jo kokonaisuudessaan Pälkänettä. Pälkäneen pitäjän puolelle jäävät lähinaapurit, Nikkilän ja Penttilän talot. Ne esiintyvät myös Niskavuori-näytelmissä (jotka nyky-yleisö taitaa tuntea parhaiten vanhoina ja vähän uudempinakin kotimaisina elokuvina). Filosofian tohtori Erkki Wuolijoki, jonka Niskavuoren henki -teoksen takakansiteksti paljastaa talon nykyiseksi isännäksi, on kirjoittanut kotikartanostaan […]

Lue lisää

Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Sen viimeiset omistajat, sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heideman, olivat lapsettomia ja niinpä he päättivät säilyttää kotikartanonsa museona. Hugo kuoli ennen suunnitelman toteuttamista, mutta Lilly teki testamentissaan lahjoituksen molempien puolesta. Kartanon sai Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka avasi siellä maan ensimmäisen kartanomuseon vuonna 1928. Nykyisin Museoviraston hallinnoima […]

Lue lisää