Ove Enqvistin ja Taneli Eskolan teos Obbnäs – elämää saaristokylässä kuuluu Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen julkaisusarjaan. Se ansaitsee kyllä laajempaakin huomiota, sillä teos on varsin yksityiskohtainen sekä runsaasti ja kertovasti kuvitettu. Vanhoja kuvia on kaivettu kylässä asuneiden sukujen kätköistä, ja uudet kertovat miltä rannoilla ja lahdekkeissa näyttää nyt. Hankalan matkan takana Obbnäs on ollut pitkään syrjäseutua. Tie […]
Pohjanmaan porvariston vuosisadat tuovat hyvällä tavalla mieleen alueen perinteiset tutkimusjulkaisusarjat, Etelä-Pohjalaisen osakunnan Kyrönmaa-sarjan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton Kytösavut-sarjan. Siinä missä näiden 1910- ja 1940-luvulla alkaneiden sarjojen (varhaisosien) keskiössä oli oman aikansa painotusten mukaisesti talonpoikainen maaseutu, porvariston vuosisadoissa ollaan eliitin mukana kaupungeissa. Tosin Pohjanmaan mittakaavassa tämä tarkoittaa varsin pieniä yhteisöjä: useimmissa rannikkokaupungeissa oli tutkimusaikaan vain satoja tai […]
Tietosanomat
Espoon kaupinginmuseo KAMUn uusi näyttely Kartano Kuninkaantien varrella esittelee Espoonkartanon pitkää sekä monivaiheisesta historiaa. Näyttely on avoinna ajalla 26.10.2023–28.1.2025 KAMUssa Näyttelykeskus WeeGeessä.
Uusi Espoonkartano-tutkimusprojekti käynnistettiin 2021. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Espoonkartanosta ja sen eri vaiheista. Samalla Espoon kaupunginmuseo haluaa myös vahvistaa kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön merkitystä kaupungille ja sen asukkaille. Tutkimusprojektin tulokset esitellään perusteellisessa tutkimusjulkaisussa ja näyttelyssä.
Martti Blåfieldin teos Alikartanon Nordenskiöldit kuvaa kuutta sukupolvea. Ylhäisaatelisen Wrede-suvun Suomessa sijaitsevien tilusten tilanhoitajaksi nimitettiin vuonna 1693 Johan Norberg, joka oli kotoisin Uppsalan pohjoispuolelta. Hänen ja Maria Biörnin lapset käyttivät herraskaisempaa nimimuotoa Nordenberg, ja kaksi heistä kantoi vuoden 1751 aateloinnin jälkeen nimeä Nordenskiöld. Aatelissuvun myöhemmät haarat erottautuivat vielä omilla kirjoitusmuodoillaan Nordensköld, Nordenskjöld ja von Nordenskjöld. […]
Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -teoksen esipuheessa Mauri Karvonen, joka on aavetarinoiden tutkija ja historian maisteri, kertoo että kyseisessä kirjassa hänen tarkoituksenaan on peilata kansanperinnettä ja aavetarinoita oikeaan historiaan. Kirjaan, joka on jo kolmas samanniminen (aikaisemmat osat ovat ilmestyneet vuosina 2016 ja 2018), on valikoitu 14 kohdetta eri puolilta Suomea. Joukossa on kartanoita kuten Halikon Wiurila ja […]
Hakunilaan, nykyiselle Itä-Vantaalle, syntyi Sotungin emäkylästä eriytynyt kylä jo 1400-luvulla. Siitä muodostui vähitellen säteriratsutila ja aikojen myötä omistajavaihdosten ja kauppojen jälkeen merkittävä kartanotila. Kustaa III:n lähipiiriin kuulunut suurporvari Johan Sederholm hankki kartanon omistukseensa vuonna 1760. Siitä alkoi säteritilan voimakas kehitys, tilalla oli kaksitoista torppaa, viinanpolttimo ja kalkkitehdas. Sederholmin jälkeen kartanon omisti vuodesta 1838 vuoteen 1879 […]
Anna Lisa eli Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus syntyi vuonna 1930. Hän on elänyt koko ikänsä Salon Halikossa sijaitsevassa Wiurilan kartanossa. Äitinsä puolelta hän kuuluu Armfeltien aatelissukuun. Wiurilan kartanon historian juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Toisin kuin monet muut aateliskartanot, Wiurila periytyi vuosisatoja äidiltä tyttärelle. Kartanoa ovat isännöineet sellaiset suvut kuten Fleming, Slang ja Mannersköld. Armfeltien suvulle […]
Wuolijoen rustholli sijaitsee eteläisessä Hämeessä, nippa nappa Hauhon puolella; samanniminen kylä on jo kokonaisuudessaan Pälkänettä. Pälkäneen pitäjän puolelle jäävät lähinaapurit, Nikkilän ja Penttilän talot. Ne esiintyvät myös Niskavuori-näytelmissä (jotka nyky-yleisö taitaa tuntea parhaiten vanhoina ja vähän uudempinakin kotimaisina elokuvina). Filosofian tohtori Erkki Wuolijoki, jonka Niskavuoren henki -teoksen takakansiteksti paljastaa talon nykyiseksi isännäksi, on kirjoittanut kotikartanostaan […]
Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Sen viimeiset omistajat, sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heideman, olivat lapsettomia ja niinpä he päättivät säilyttää kotikartanonsa museona. Hugo kuoli ennen suunnitelman toteuttamista, mutta Lilly teki testamentissaan lahjoituksen molempien puolesta. Kartanon sai Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka avasi siellä maan ensimmäisen kartanomuseon vuonna 1928. Nykyisin Museoviraston hallinnoima […]