Valter Lang (s.1958) on virolainen Tarton yliopiston arkeologian professori. Hänen voisi sanoa edustavan traditionaalista arkeologiaa, johon yhdistyvät esinelöytöjen analyysit ja ajoitukset, muinaiskulttuurien jäämät kulttuurimaisemissa, kielitieteen saavutusten ymmärtäminen ja kytkeminen yhteen arkeologisten teorioiden kanssa, sekä uudemman geenitekniikan soveltaminen kulttuurien tutkimukseen. Lang itse toteaa eroavansa näin nimenomaan etnogeneesin tutkijana nykyarkeologiasta, joka on hakeutumassa yhä kauemmaksi etnohistorian tutkimuksesta. […]

Lue lisää

Kulttuuritutkimuksen professori Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitoksesta on toimittanut monipuolisen artikkelikokoelman, jossa käsitellään kielikysymystä syvällisesti ja tuoreita tulkintoja tuottaen. Siinä analysoidaan esimerkiksi haastattelujen kautta evakkoutta, tutkitaan karjalaisuuden mennyttä ja nykyisyyttä, kieltä, musiikkia ja mediaa sekä karjalaisuutta kielenelvyttäjien näkökulmasta. Mukana ovat karjalankielisten ohella niin vepsän, lyydin kuin eri karjalan murteidenkin puhujat, modernisaation merkitys ja vaikutukset. Karjalan kielestä, […]

Lue lisää

Kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen välillä ei suinkaan ole ollut riittävästi yhteistyötä, niin itsestäänselvää ja olennaista kuin sen pitäisikin olla. Ehkä asiaan on vaikuttanut se, että kielentutkimuksessa on voimakkaasti siirrytty puhekielen tutkimiseen, jolloin kirjoitetut tekstit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta kirjallisuudentutkijat eivät useinkaan ole huomioineet kielentutkimuksen kysymyksenasetteluja ja metodien soveltamismahdollisuuksia. Näin ollen Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki onkin […]

Lue lisää

Kirjassaan Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli Eva Meijer käsittelee empiiristä eläinten kielten tutkimusta ja sen herättämiä filosofisia kysymyksiä. Ihmiskielet ovat ehkä ainutlaatuisia kompleksisuudessaan ja monipuolisuudessaan, mutta muidenkin eläinten kielissä on samoja ominaisuuksia. Meijer haluaa osoittaa eläinten kielten moninaisuuden ja selvittää, mitä nuo kielet ehkä merkitsevät käsityksellemme eläimistä ja kielistä yleensä. Samalla hän tulee kertoneeksi […]

Lue lisää

Aidontuntuiset henkilöhahmot tekevät kirjasta lukuelämyksen, jonka muistaa pitkään ja joka saa lukijan palaamaan tietyn kirjan ääreen yhä uudelleen. Hyvin rakennettuihin henkilöhahmoihin samaistutaan tai ihastutaan, niitä vihataan ja rakastetaan ja niiden kanssa ystävystytään. Harva lukija tulee kuitenkaan pohtineeksi kuinka suuri merkitys dialogilla on kaunokirjallisten maailmojen ja henkilöiden rakentumisessa todentuntuisiksi. Yksilölliset puhetavat, murteet ja tapa kommunikoida saavat […]

Lue lisää

Helsingissä puhuttavat suomet on kielentutkijoiden keskuudessa syntynyt artikkelikokoelma Helsingin alueen 2010-luvun kielinäköaloista. Sillä on, ajoittain melko raskaasta ammattikielestään huolimatta, oma ajatuksia generoiva annettavansa myös muiden tieteenalojen tutkijoille. Etenkin koosteen suomalaista monietnisyyttä ja kielen uusiutumista koskevat artikkelit ovat varmasti yleisemminkin kiinnostavia. Aihepiiristä kiinnostuneiden sosiologien, historiantutkijoiden, antropologien ja folkloristien kannattaakin vähintäänkin selata opus läpi. Otetaan helppo esimerkki omasta lähestymiskulmastani teokseen […]

Lue lisää