Marija Vantin kirjoittama Uuno Kailaan (1901-1933) elämäkerta Älä koske perhosen siipiin, Uuno Kailaan elämä ja kuolema lähestyy 31-vuotiaana kuolleen runoilijan elämää hänen viimeiseksi jääneeseen Nizzan-matkaansa tukeutuen. Vakavasti sairas Kailas suuntasi syksyllä 1932 Ranskaan, josta hän etsi parannusta ja inspiraatiota. Vuonna 2018 Vantti lähti tutkimusmatkalle Nizzaan Kailaan jalanjäljissä. Teos liikkuu useammassa aikajanassa, joiden päälinjat ankkuroituvat Kailaan […]

Lue lisää

1

Saara Turusen ja Petra Maisosen toimittama Suurteoksia (2021, Tammi) on antologia, jossa joukko keskenään erilaisia kirjailijoita kertoo itselleen tärkeistä teoksista ja etsii uudenlaista arvokirjallisuutta eli teoksia, jotka ovat muuttaneet heitä ihmisinä ja kirjailijoina. Se asettaa tekijän lukijaksi, kertomuksista vaikuttuvaksi ja kertomusten vaikuttamaksi kirjoittajaksi. Suurteoksia pohtii kirjallisuuden historian muotoutumisen prosessia: Kuka valitsee teokset, joita kirjallisuuden kaanoniin […]

Lue lisää

Ranskan kansalliskirjasto (Bibliothèque nationale de France, BnF) osti alkuperäiskäsikirjoituksen Markiisi de Saden romaanista Sodoman 120 päivää. Käsikirjoitus on laadittu 11-metriselle paperiliuskalle, ja siitä pulitettiin 4,55 miljoonaa euroa (5,34 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Ranskan valtio ei julkisen kansalliskirjastonsa hankinnasta tosin köyhtynyt, sillä teoksen kustannukset lahjoitti pankkiiri Emmanuel Boussard.

Lue lisää

Miltei 50 vuotta kirjailijantyötä, miltei 40 romaania, lähes 20 tietokirjaa, käännöksiä yli 10 kielelle. Kirjakohtaiset painosluvut poikkeuksetta useita kymmeniä tuhansia, parhaimmillaan pitkälti toistasataa tuhatta. Parikymmentä erilaista kirjallisuus- ja kulttuuripalkintoa, niiden joukossa Pro Finlandia ja valtion tiedonjulkistamispalkinto elämäntyöstä. Kaari Utrion ura on mittava, mutta muhkea on myös Anna-Liisa Haavikon kirjoittama elämäkertateos. 500-sivuinen kirja sisältää nimihenkilön työn […]

Lue lisää

John Gillard oli minulle aikaisemmin täysin tuntematon suuruus, mutta Luovan kirjoittajan työkirja osoitti hänen olevan kekseliäs kaveri. Epäilen, että hän on opiskeluaikanaan käynyt kirjoittamiskursseja, jotka eivät ole häntä tyydyttäneet tai joilta hän on napannut hyviä ideoita, ja koonnut sitten oman kurssin. Ilmeisesti mieltymystensä pohjalta Gillard on valinnut maailmankirjallisuuden suurten nimien joukosta 20 ja laatinut kunkin […]

Lue lisää

Hannu Mäkelän omaelämäkerrallisen, nyt neljänteen osaansa edenneen sarjan yläotsikkona on ytimekkäästi Muistan. Sen alla hän on viimeisten neljän vuoden aikana kertonut niin lapsuudestaan, nuoruudestaan kuin opiskeluvuosistaan opettajakorkeakoulussa. Nyt käsillä oleva teos alkaa syyskuusta 1967, jolloin Mäkelä on julkaissut kaksi romaania (Matkoilla kaiken aikaa ja Kylliksi, liikaa, molemmat 1965) ja kolmas, Kotimies, on ilmestymäisillään. Ne on […]

Lue lisää

Kirjallisuusinstituution sisällä on ainakin kolme näkökulmaa, joiden kautta kirjallisuushistoria voidaan esittää. On kustantajien julkaisupoliittinen näkökulma laatia historiikki, mutta myös tutkijoiden kulttuuri- ja poliittiseen historiaan kiinnittävä näkökulma, sekä tietysti lukijoiden näkökulma siitä, mitkä kirjat ja kirjailijat kuuluvat kaanoniin. Aika ajoin kustantajat ja tutkijat tuovatkin ilmi visionsa keskeisten tekstien muodostamasta jatkumosta, mutta lukijoiden tai lukijuuden historiaa ei […]

Lue lisää