Mitä on suomalainen köyhyys? Suomalainen nykyköyhyys on absoluuttisen kurjuuden, nälän ja puutteen sijaan suhteellista. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa heikkoa toimeentuloa suhteessa muuhun väestöön.  Euroopassa yleisesti käytetty suhteellisen köyhyyden mittari on se, että kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia saman tyyppisten kotitalouksien tuloista. Tuomo Laihiala muistuttaa artikkelissaan, että köyhyys on moniulotteinen käsite. Köyhyys tarkoittaa resurssien puutetta, mutta […]

Lue lisää

Lapset ja pelon maantiede -muistitietokeruussa kerätään muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelon ja jännityksen tunteita. Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa.

Lue lisää

Arvostelu

Vuonna 2015 matkattiin pariskunnan kanssa suomalaiseen keskiaikaan, sitten parin vuoden kuluttua muinaiseen Suomeen ja nyt opetetaan uusi sukupolvi etsimään menneisyyttä. Ilari Aalto on arkeologi ja kertoo opiskelemastaan ja tutkimastaan maailmasta ja maailmoista. Elina Helkala on kuvataiteilija, mediataiteen ja muinaistekniikan artesaani, joka tarjoaa lukijalle ja katselijalle kuvina sen, mitä Ilari ei jaksa tai pysty sanoina kuvaamaan. […]

Lue lisää

FT Kirsi Keravuori on julkaissut kiehtovan, hänen vuonna 2015 ilmestyneen väitöskirjansa ”Rakkaat poikaiset!” Simon ja Wilhelmiina Jahnsson perhekirjeet egodokumentteina (1858–1887) teemaa laajentavan tutkimuksen. Se käsittelee kustavilaisen talonpoikaislaivurin Simon Jahnssonin (1812–1887) ja hänen vaimonsa Wilhelmina Janssonin o.s. Widbomin (1810–1892) kirjeenvaihtoa heidän lastensa kanssa. Keravuori kuvaa kuinka Jahnssonit, kaksikieliset talonpoikaisvanhemmat, loivat elämällään ja työllään omana aikanaan poikkeuksellisen perinnön. […]

Lue lisää

Kansallissosialistisen Saksan mallilasten tuottamiseen tähdänneestä Lebensborn-ohjelmasta on viime vuosina ilmestynyt jonkin verran tutkimuksia sekä populaarihistoriallisia teoksia. Aihe on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa – esimerkiksi Yle TV1 esitti vuodenvaihteessa Romain Icardin ohjaaman dokumentin Natsien lastenkodit (The Nazi Nurseries, 2013), ja Helsingin Sanomat poimi Tim Taten ja Ingrid von Oelhafenin teoksen Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset – Elämäni […]

Lue lisää

Saapasjalkakissa, Lumikki, Hanhiemo, Nils Holgersson ja tietenkin Muumit: kaikki tuttuja ja rakastettavia hahmoja myös suomalaisille lapsilukijoille.  Kulttuurintutkija ja tietokirjailija Marjut Hjelt on paneutunut teoksessaan Lapsuuden sadut ja seikkailut lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailmaa.  Tämä yleisteos pohjautuu Kansalliskirjaston Brummeriana-kokoelman, peräti 22 000:n kohteen kokoelmaan, joka käsittää kirjojen lisäksi, pelejä, koulujen opetustauluja, pienpainatteita ja paperinukkeja. Aineistoa on aina 1500-luvulta […]

Lue lisää

”Uudet keksinnöt ja esineet helpottavat ihmisten elämää, mutta ne muuttavat myös maailmaa ympärillään. Lastenvaunut ovat siten mitä kiinnostavin kulkuneuvo”. Lastenvaunujen historia on samaan aikaan sekä yksityistä että yleistä – ne ovat osa yhden perheen ja lapsen historiaa, mutta niillä on aina ollut myös laajempi yhteiskunnallinen konteksti. Tarinassa lastenvaunujen kehityksestä ja merkityksestä yhdistyvät muun muassa länsimaisen […]

Lue lisää

Teoksen toimittajat, professorit Riitta Jallinoja (emerita), Helena Hurme ja Kimmo Jokinen, toteavat ensisanoikseen: ”Perhe on tärkeä ja kaikille tuttu sosiaalinen ryhmä” (s. 7). Totta – ja sen vuoksi onkin hyvä, että perhettä koskevan tutkimuksen suuntauksista on vihdoin kirjoitettu suomenkielinen kokoomateos. Tosin Perhetutkimuksen suuntauksista on turha etsiä vastausta siihen, mikä perhe itse asiassa on tai miksi […]

Lue lisää