Lasten elämässä pelon kokemus on keskeisessä osassa. Lapset saattavat pelätä vaikka vieraita ihmisiä, pimeää tai sitä, että kaverit tai huoltajat hylkäävät. Pelon tunnetta vältetään, mutta välillä sen äärelle myös tarkoituksellisesti hakeudutaan. Pelon kohteet voivat vaihdella paljonkin, mutta useimmiten ne liittyvät paikkoihin: naapurin pihaan ja sen vihaiseen koiraan, takapihan metsään tai netistä löydettyyn kauhuvideoon. Pelon maantiede on myös historiallisesti muovautunut ilmiö. Siihen ovat vaikuttaneet esimerkiksi sotavuodet, mutta yhtä lailla myös kasvatuskulttuurin ja lasten mediasuhteen muutokset.

Juuri käynnistyneessä Lapset ja pelon maantiede -keruussa kerätään muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelon ja jännityksen tunteita. Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa.

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Pienet voimat, painavat taakat” tutkitaan sitä, miten lapset ja nuoret ovat sodanjälkeisessä Suomessa käsitelleet kohtaamiaan vaikeuksia, kuten lapsuudenkodissa koettua turvattomuutta niin tapahtumisen hetkellä kuin myöhemmin aikuisina, lapsuutta muistellessa. Vertaissuhteiden merkitystä lasten elämässä tutkitaan puolestaan Koneen Säätiön rahoittamassa ”Ystävien kesken” -hankkeessa.

Keruuseen vastaamalla on myös mahdollisuus osallistua syksyllä 2021 ilmestyvän ”Ystävän vuosisata. Lasten vertaissuhteet 1900-luvun alun Suomessa” -tietokirjan tekoon. Keruu järjestetään yhdessä Yhteiskuntatieteellisen Tietoarkiston kanssa.

Lähde, lisätietoja keruusta ja vastauslomake: Lapsuudenhistoriaa.fi