Yksi jos toinenkin yliopistolla opetustehtävissä toimiva tutkija-opettaja on vuosien aika tuskaillut opiskelijoita, joille perustavanlaatuinen ero metodin ja metodologian välillä ei sitten millään tunnu avautuvan. Siinä missä ensimmäisellä tarkoitetaan eri tieteenaloille ominaisia tutkimusmenetelmiä, koostuu jälkimmäinen tieteen itsensä tavoitteisiin, tieteellisen ajattelun pelisääntöihin ja tieteellisen tiedon luonteeseen liittyvistä pohdinnoista. Näiden kahden välisen eron opettamista ei helpota jatkuvasti lisääntyvä […]
Kenellekään ihmistieteiden parissa puurtavalle on tuskin jäänyt epäselväksi, että digitaaliset humanistiset tieteet ovat nousseet muutaman viimeisen vuoden aikana marginaalista erääksi tämän päivän tutkijakuntaa laajasti puhuttavista päivänpolttavista ilmiöistä. On vaikeaa sanoa onko kyse paluusta, tasaisesta kasvusta, jonkinlaisen uutiskynnyksen ylittämisestä vai digitaalisen ihmistieteellisen tutkimuksen muovautumisesta ajan kuluessa – tai kenties näistä kaikista. Mullistuuko tutkimus? Digitaalisia työkaluja, materiaaleja […]
Arvostelu
Diskurssianalyysin aakkoset sisältää kaksi osaa, joista ensimmäinen, ”Diskurssianalyysin kuvakulmat”, sisältää teoriaa, ja toinen, ”Esimerkkejä aineistosovelluksista” käytännön esimerkkejä. Diskurssianalyysi liikkeessä on jaettu kolmeen osaan, joissa käsitellään kielenkäytön keinoja, vuorovaikutusta ja reflektointia. Erillistä esimerkkiosiota ei tässä ole, vaan esimerkit ovat tekstin sisällä. Diskurssianalyysin nimellä tunnetaan useita tutkimussuuntauksia, jotka poikkeavat toisistaan. Kirjoittajat ovat määritelleet edustamansa diskurssianalyysin ”kielenkäytön ja […]
Mustola ja kumppanit kirjoittavat, että vaikka ihminen on kommunikoinut visuaalisesti luolamaalauksista lähtien, varsinaisesta visuaalisesta kulttuurista on ryhdytty puhumaan digitaaliteknologian yleistyttyä. Elämme visuaalisuuden läpitunkemaa arkea. Verkkoviestinnän yleistymisen myötä myös multimodaalisuus eli erilaisten symbolijärjestelmien ja ilmaisumuotojen yhdistyminen samassa esityksessä on lisääntynyt. Toimittajat kirjoittavat visuaalisen epistemologian ylivallasta, siitä miten näköaistiin perustuvia havaintoja pidetään ensiarvoisina tietämisen perusteina. Globalisaation aikakaudella […]
Pyysin tämän kirjan arvioitavakseni kahdesta syystä. Ensinnäkin historioitsijat ja sosiologit ovat olleet perinteisesti tukkanuottasilla siitä, miten yhteiskunnallisia ilmiöitä tulisi tulkita ja selittää. Toiseksi, olen itse saattamassa loppuun laajahkoa sosiologian metodikirjaa, joten tutustuminen historiantutkimuksen nykyisiin menetelmiin oli tarpeellista. Kirja on artikkelikokoelma, joka ilmeisesti perustuu Turun yliopiston historian laitoksella pidettyihin esitelmiin. Kirjoittajia on kaikkiaan 19, ja näkökulmia […]
Yhdysvaltalainen mediatutkija ja Austinin yliopiston filosofian professori Douglas Kellner kehittelee nyt suomennetussa teoksessaan uudenlaista kulttuurintutkimuksen mallia, jossa metodologinen moninaisuus yhdistyy yhteiskuntakriittiseen politiikkaan. Kellnerin kirjan perusajatus on, että mediat muokkaavat arkea ja käsityksiä maailmasta. Mediakulttuurilla hän käsittää uudenlaisen maailmanlaajuisen kulttuurin, joka hallitsee ajankäyttöä ja luo sosiaalista todellisuutta erilaisten mediarepresentaatioiden kautta. Tässä kokonaisuudessa mediakulttuuri ja kuluttajakulttuuri tukevat […]