Jan Kuhanen, Kaisa Harju ja Markku Hokkanen käsittelevät kirjassaan suomalaisten pitkäkestoista suhdetta globaaliin etelään kehitysyhteistyökokemusten kautta. Kirja yhdistää edeltävän suomalaisen kehitysyhteistyötutkimuksen puutteita ja pyrkii täyttämään kahtalaista tutkimuksellista aukkoa. Kehitysyhteistyön kokemuksista on ennen kirjoitettu paljolti yksittäisten henkilöiden näkökulmasta elämäkerrantapaisina opuksina. Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – Suomalaiset Apumaassa 1965–2000 laajentaakin muistitietotutkimuksen koskemaan laajaa määrää suomalaisia kehitysyhteistyössä työllistyneitä yksilöitä lähes […]
Arvioitavana oleva Ulla Savolaisen ja Riikka Taavetin toimittama teos Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos esittelee muhkeassa paketissa suomalaisen muistitietotutkimuksen monitieteistä kenttää, historiaa ja nykypäivää sekä sen yhteiskunnallista merkitystä. Teos koostuu esipuheen, johdantoartikkelin ja epilogin lisäksi yhteensä 20 itsenäistä artikkelista, joiden kirjoittajat edustavat eri historian- ja kulttuurien tutkimuksen tieteenaloja. Se on jäsennetty neljään osaan: 1) […]
Kokemuksia mielisairaalasta: Muistoihin kaivertuneet tilat ei ole syntynyt tutkimukselliseen tyhjiöön, sillä psykiatrisen hoidon historiaa Suomessa on tutkittu viime vuosikymmeninä mm. aatehistoriassa, sotahistoriassa ja mikrohistoriassa, missä on selvitetty potilaiden kokemusten ja psykiatrisen hoidon sekä sairauskäsitysten kytkeytymistä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin diskursseihin ja historian vaiheisiin. Hoitotieteilijät ovat tutkineet nykypäivän potilaiden kokemuksia ja yhteiskuntatieteilijät ovat tutkineet mielenterveyspolitiikkaa ja potilaiden […]
Kuva Ukrainan sodan raunioista kannettavasta raskaana olevasta naisesta on kuva juuri hänestä, ei kenestä tahansa. Pelkät luvut ja anonymisoitu nimetön data ei käynnistä samastumista ja empatiaa. Vasta kertojan ääni, kasvot ja ruumis antavat meille kyvyn eläytyä. Tästä on kyse myös perinteen ja muistitiedon kokoelmissa, jotka kiertyvät kaikki yksittäisten ihmisten yksilöllisiin kokemuksiin, niistä kertomiseen ja niiden jakamiseen, kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.
Käsite post-truth, totuudenjälkeinen on tullut viime vuosina tutuksi päivänpolitiikasta, uutisista ja (sosiaalisesta) mediasta. Totuudenjälkeisellä viitataan siihen, kuinka mm. faktoista, tilastotiedoista ja historiallisista tapahtumista puhutaan tietoisen harhaanjohtavasti ja valheellisesti. Totuudenjälkeinen retoriikka myös nostaa keskiöön kokemuksen, tulkintojen, mielipiteiden, uskomusten ja näkökulmien monipuolisuuden ja oikeudellisuuden. Totuudenjälkeistä retoriikkaa on hyödynnetty laajalti populistisissa, fasistisissa ja rasistisissa ulostuloissa, kannanotoissa, keskusteluissa ja politiikassa.
Muistia käsittelevän kokoomateoksen esittely on kiusallista aloittaa tunnustuksella, että kirjoittaja unohti esittelyn laatimisen ja muisti sen vasta, kun kesä oli vaihtunut syksyn ja talven kautta kevääksi ja uudeksi kesäksi. Teoksen aihe ei kuitenkaan ole menettänyt tänä aikana yleistä kiinnostavuuttaan. Muisti pohjautuu Tampereen yliopistossa vuonna 2013 järjestetyn muistia käsitelleen monitieteisen tutkijakollokvion esitelmiin. Esitelmiä pidettiin tapahtumassa puolisen […]