Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on  240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]

Lue lisää

Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]

Lue lisää

1

Trump, Putin ja Merkel – tai Yhdysvallat, Venäjä ja Saksa – siinä tämän kirjan asetelma lyhyesti ja tiivistetysti ilmaistuna. Tuskin kukaan voi kiistää, puhuttiinpa sitten nykyisessä tai historiallisessa kontekstissa, näiden kolmen maan merkitystä Suomen kaltaiselle pienelle maalle maanosassa, jolla on ollut kyseenalainen kunnia jo vuosisatojen ajan toimia suurvaltojen tai sellaiseksi haluavien temmellyskenttänä. Kun tähän yhdistetään […]

Lue lisää

Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta, kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja. Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan 1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista […]

Lue lisää

1

Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]

Lue lisää

Tämän komean kirjan pääosa, noin 340 sivua, on omistettu Raoul Johnssonin selostamalle Suomen rannikoiden tapahtumille. Teoksen alussa on kuitenkin myös noin 80 sivun edestä Ilkka Malmbergin johdantoa, ja lopussa vielä kaksisivuinen ”Venäläinen torjuntavoitto” -luku rauhanteosta, joista saa riittävän käsityksen 1850-luvun maailmanpolitiikasta ja Mustanmeren taisteluista. Jo sinänsä hyödyllistä tekstiä elävöittävät valokuvat (Krimin sodassa kirjeenvaihtajat oppivat ensimmäisen […]

Lue lisää