Suomen jatkosota venäläisissä arkistoissa

FSB:n entinen arkistojohtaja, tuottelias akateemikko Vasili Hristoforov on julkaissut useita asiakirjakokoelmia lähinnä "oman", FSB:n arkiston aineiston perusteella. Nyt esiteltävä teos keskittyy Neuvostoliiton ja Suomen niin sanottuun salaiseen sotaan. Kirjassa mainittuja tapahtumaketjuja ovat muun muassa rauhantunnustelut, keskeytynyt sotavankien vaihtoyritys ja tehokkaat salakuunteluoperaatiot.

Hristoforov, Vasili Stepanovitš: SSSR-Finljandija: protivostojanije 1941-1944 gg. (Neuvostoliitto – Suomi: vastakkainasettelu 1941-1944). IRI RAN, Moskva , 2018. 439 sivua. ISBN 978-5-8055-0333-8.

Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on  240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa.

Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo jopa Rytin ja USA:n lähettilään McClintonin tapaamisesta kesällä 1943.

Epäonnistunut vaihtohanke

Erikoispalvelujen, kuten tiedustelun, vastavakoilun, partisaanien ja kaukopartioiden sekä heimojoukkojen toimintaa on selostettu useassa asiakirjassa. Erityistä huomiota on kiinnitetty Itä-Karjalassa toimivaan vakoilukouluun, mistä kertoo kahdeksan sivun pituinen katsaus. Katsaus lienee laadittu ennen kaikkea vangittujen, suomalaisten kouluttamien agenttien kuulustelujen perusteella, mutta voidaan myös päätellä, että NKVD oli soluttautunut kouluun.

NKVD:n eli Neuvostoliiton sisäasiainkansankomissariaatin tunnus. Wikimedia commons.

NKVD:n kansankomissari L.P. Berija kirjoitti ulkoasiainkomissaari Vjatšeslav Molotoville 16.10.1943 ”suomalaisten aloitteesta Ruotsin lähetystön pyytämästä” kahden lentäjävangin vaihtohankkeesta. Ehdotuksen mukaisesti Aunuksessa vangittu kapteeni Pentti Nurminen olisi vaihdettu neuvostoilmavoimien kapteeni Petr Tšernuhiniin. Vankienvaihtoa ei kuitenkaan suoritettu, eikä syytä tähän asiakirjoissa mainita.

Vakava asiakirjavuoto

Kirjan tekstimäärältään laajin asiakirja on Ruotsin Helsingin lähettilään Hans Beck-Friisin alkuvuoden 1943 poliittinen katsaus, joka 23.6.1943 lähetettiin Ruotsin ulkoministeriöön, sieltä edelleen Ruotsin Moskovan lähettiläälle Vilhelm Assarsonille 6.8.1943. Asiakirja on merkitty vastaanotetuksi vasta 20.10.1943. Kyseessä on Suomen poliittisen tilanteen äärimmäisen mielenkiintoinen ja yksityiskohtainen analyysi, jota käsitellään kirjassa melkein 24 sivun verran.

Asiakirjan venäjänkielinen käännös on lähetetty Stalinille, Molotoville ja Berijalle 22.12.1943. Ruotsin kielestä käännetyn asiakirjan lähteenä on FSB:n arkisto, mutta ei mainita, miten tämä erittäin salainen asiakirja on päätynyt Neuvostoliiton haltuun. Kaikesta päätellen on tapahtunut vakava asiakirjavuoto diplomaattikuriirin yli kaksi kuukautta kestäneen matkan aikana Ruotsista Moskovaan, tai mahdollisesti Ruotsin Moskovan lähetystössä.

Valvontakomissio saapuu Suomeen Malmin lentoaseman kautta, syksy 1944. Ilmailumuseo.

Toinen mielenkiintoinen asiakirja on 25 sivuinen katsaus Suomen rauhanneuvotteluista ja valvontakomission tulosta Suomeen syksyllä 1944. FSB:n arkisto on merkitty tärkeimmäksi lähdeviitteeksi. NKVD selvästi valvoi ja vakoili suomalaisen rauhanvaltuuskunnan oleskelua, odotusta ja neuvotteluihin valmistautumista Moskovassa.

Antti Hackzell toimi Suomen pääministerinä jatkosodan loppupuolella. Wikimedia commons.

Valtuuskunnan keskinäiset mielipideristiriidat, vajavaiset yhteydet Helsinkiin ja pääministeri Antti Hackzellin kohtalokas sairastuminen on myös raportoitu asiakirjoihin. Hackzellin tilalle saapui valtuuskunnan puheenjohtajaksi ulkoministeri Carl Enckell, ”joka maaliskuussa 1944 ei ollut valmiina hyväksymään Neuvostoliiton ehtoja”, mutta nyt ”pakon edessä” allekirjoitti rauhansopimuksen. Martti Häikiö onkin käyttänyt tätä osiota laajasti hyväksi laatiessaan äsken ilmestynyttä Antti Hackzell -elämänkertaa.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *