Henkäilevä Jättiläinen

Teoksessa tarkastellaan Ruotsin Suomen-kysymystä pitkällä ajanjaksolla, joka alkaa itäisten maakuntien menettämisestä 1809 ja päättyy vuoteen 2009. Kahdensadan vuoden jaksolla on tapahtunut paljon merkittäviä asioita, ja Suomella on ollut oma merkittävä roolinsa Ruotsin politiikassa.

Wahlbäck, Krister: Jättiläisen henkäys. Suomen-kysymys Ruotsin politiikassa 1809–2009 [Jättens andedräkt]. Käännös: Eskelinen, Heikki. Siltala, 2020. 529 sivua. ISBN 9789522346230.

Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan.

Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset ja valinnat vaikuttavat enimmäkseen perustelluilta. Kuitenkin Ahvenanmaan kysymysten laajempi käsittely 1920- ja 1930 –luvuilla olisi ollut parempi kenties omana lukunaan.

Suomen kysmys

On erityisen mielenkiintoista lukea Suomen poliittista historiaa Ruotsin näkökulmasta. Tälle näkökulmalle on uskoakseni myös tilausta. Suomessa on viimeisen parinsadan vuoden aikana katsottu useasti länteen ja nimen omaan Ruotsiin. Se saattaa näyttäytyä helposti yksipuolisena toimintana, vaikka toki Ruotsi ja ruotsalaiset toimijat tekivät ratkaisujaan omista lähtökohdistaan käsin. Naapurin katse kansalliseen historiaan avaa uusia näkymiä.

Katukyltti, jossa kadun nimi on kirjoitettu venäjäksi, suomeksi ja ruotsiksi. Satakunnan museo.

Vuoden 1809 jälkeen onkin kiintoisaa ajatella, että Ruotsi itse asiassa aika pitkälti tyytyi tapahtuneeseen maa-alueiden menetykseen. Varsinkin, kun näytti siltä, että Suomen suuriruhtinaskunta sai laajan autonomian ja pystyi näin muodostamaan puskurivyöhykkeen Ruotsin ja Venäjän välille.

Lopputuloksesta olikin kuninkaan mielestä enemmän hyötyä kuin mahdollisesta revanssista. Revanssihenkeä toki löytyi, ja tuon ajanjakson “Suomen kysymys” pyörikin juuri tässä aihepiirissä.

Ulkopoliittisen toimijuuden erot ja yhtäläisyydet tulevat mielenkiintoisesti esille saavuttaessa vuosisadan vaihteeseen ja kohti ensimmäistä maailmansotaa. Samoin sisäpoliittiset erot. Esimerkiksi se, että Suomi ajautui sisällissotaan vuonna 1918. Tällä oli myös vaikutuksensa Ruotsin Suomen-kysymyksissä, ei vähiten Ruotsin sosiaalidemokraattien parissa.

Henkilökohtainen näkökulma

Rickard Sandler oli Ruotsin pitkäaikainen ulkoministeri 1930-luvulla. (1932–1936 ja 1936–1939) Hänen politiikkansa vuosina 1936–1939 saa osakseen kaksi lukua, toisen maailmansodan aika kolme. Urho Kekkosen aika saa melko paljon huomiota. Olihan Kekkonen presidenttinä neljännesvuosisadan ja kylmän sodan aikaan riitti myös Ruotsissa ”Suomen-kysymyksiä”. Kylmän sodan aikaiset kysymykset avaavat näkökulmia oman aikansa toimintaympäristöön.

Kuvaukseen tuo oman lisänsä se, että se on osittain henkilökohtaista: Wahlbäck toimi ulkoasiainhallinnossa ja työskenteli Ruotsin suurlähetystön ministerineuvoksena Helsingissä 1986–91.

YYA-sopimuksen allekirjoitus Finlandia-talossa. Kuvassa Neuvostoliiton ja Suomen presidentit Nikolai Viktorovitš Podgornyi ja Urho Kaleva Kekkonen. Helsingin kaupunginmuseo.

Walhbäckin kirja toimii mielenkiintoisena katsauksena siihen, miten Suomen asioita on tarkasteltu Ruotsista käsin näinkin pitkällä aikavälillä. Käytettyjen ruotsalaisten muistelmien osalta olisi toivonut lyhyttä lähdekriittistä arviota.

Kaiken kaikkiaan Jättiläisen henkäys on mielenkiintoinen kirja Ruotsin ja Suomen historian valikoidusta kohdista, eritoten ruotsalaisesta näkökulmasta ottaen huomioon Venäjän/Neuvostoliiton olemassaolon ja vaikutuksen politiikan eri osa-alueilla.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *