Nykyopiskelijoiden poliittinen ja kulttuurinen tietoisuus on toki myönteistä, mutta joskus se voi myös johtaa harhaan keskiaikaisten tekstien tulkinnassa. Olivatko minnelauluissa kuvatut toimijat karkean patriarkaatin incellejä ja narisistisia stalkkaajia?
Kuka nykyään lukee Katri Valan runoutta? Ikänsä tai idealisminsa sytyttämät runoilijasielut epäilemättä löytävät runoista hengenheimolaisen, mutta paatoksellisen paisuttelevat sanavalinnat ja metriikan korvaavat huudahdukset tuskin uppoavat samaan lukijakuntaan, joka on jo kasvanut modernistisen runoilmaisun jälkeisessä kulttuurissa. Minna Maijalan elämäkerta Katri Vala – kulkuri & näkijä ei yritäkään paneutua Valan runojen antiin nykypäivälle, vaan keskittyy runoilijan elämänvaiheisiin. […]
Vain harvat haluavat muistaa maamme kansainvälisintä runoilijaa, kääntäjää ja beat-sukupolven tulkkia Anselm Holloa, joka toimi yli 60 vuotta suomalaisen kirjallisuuden suurlähettiläänä ja teki tunnetuksi pienen maan runoilijoita. Ilman Holloa anglosaksisessa maailmassa ei tunnettaisi esimerkiksi Pentti Saarikoskea tai Paavo Haavikkoa.
Tietosanomat
Edith Södergran (1892–1923) on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä runoilijoista ja modernismin edelläkävijä. Hänen esikoiskokoelmansa Runoja ilmestyi vuonna 1916. Hän julkaisi elinaikanaan neljä runokokoelmaa ja yhden aforismikokoelman. Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) on digitoinut Södergranin koko henkilöarkiston ja aineisto on vapaasti käytettävissä valtakunnallisessa Finna-hakupalvelussa. Edith Södergran varttui Raivolan kylässä Karjalankannaksella ja kävi koulua Pietarissa. Hän asui monikielisessä […]
Suomenkielinen käännös Judith Schalanskyn (s. 1980) teoksesta Kaukaisten saarten atlas (Atlas der abgelegenen Inseln, 2009) osui varsin sopivaan väliin – pandemian aikana matkailuala on luisunut ymmärrettävään laskusuhdanteeseen ja ainakin toistaiseksi suurin osa maailmanmatkailusta tulee tapahtumaan visusti nojatuolin syleilyssä. Rautaesiripun takana Itä-Saksassa syntynyt Schalansky kertoo kasvaneensa karttakirjojen parissa ja säilyttäneensä mielenkiintonsa niiden avaamiin maailmoihin sen jälkeenkin, […]
Rooman kansallisrunoilijaksi kutsutun Vergiliuksen, Aeneis-eepoksen kirjoittajan, heksametrimittaan kirjoitettu Georgica on monessa suhteessa erikoinen, jopa hämmentävä teos. Lajiltaan se on opetusrunoelma, jonka neljässä osassa, ns. kirjoissa, käsitellään maanviljelystä, hedelmäpuita ja puutarhaa, karjan ja hevosten kasvatusta sekä mehiläisten hoitoa. Kunkin aihepiirin yhteydessä annetaan konkreettisia ohjeita. Mutta kaikki tämä tuntuu olevan vain lähtökohta runonlaulajan jatkuvasti siirtyessä muihin, oikeastaan […]
Arvostelu
Tässä arvostelussa käsitellään myös Nanny Cedercreutzin kirjoittamaa kirjaa Neiti Milla Lund ja Ahnas, hänen koiransa, jonka on suomentanut Tarmo Manelius ja jonka on kustantanut Palladium Kirjat (Tampere 1996). Mitallinen runous on elänyt Suomessa viimeiset vuosikymmenet ainoastaan Eino Leinon ja kumppaneiden ”kauneimpien runojen” lahjalaitosten ja omakustanteina painettujen uskonnollisten ja kotiseuturunojen ansiosta. Sellaista tekijää kuin Ilpo Tiihonen […]