Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Lue lisää

FT Seija Aunila ja TM Jukka-Pekka Heiskanen ovat koonneet kirjaan suositun Yle Historian ”Äkkilähtöjä Historiaan” -sosiaalisen median tilien hauskimmat lehtileikkeet ja kuvat 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lisäksi kirjaan on liitetty tekstejä elämäntapaoppaista. Kirjoittajat kertovat, että teokseen on sisällytetty myös uusia leikkeitä sometilien seuraajien iloksi. 1800-luvun lopun sanomalehtiä väitöskirjassani pääaineistona käyttävänä olin kiinnostunut siitä, millaista aineistoa kirjaan oli […]

Lue lisää

Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.

Lue lisää

Ruotsin sanomalehtiarkisto Svenska dagstidningar avautuu huhtikuun ajaksi myös uudemman aineiston osalta. Aiemmin vapaasti netistä luettavissa oleva aineisto ulottui vain vuoteen 1904, mutta nyt vapaasti luettavia aineistoja on poikkeuksellisesti avattu myös kattamaan uudempaan materiaalia

Lue lisää

Kansalliskirjaston Sanomalehtisymposiumi järjestetään 16.4.2020 toista kertaa. Symposiumin tavoitteena on sekä esitellä Kansalliskirjaston viimeaikaista kausijulkaisuihin kohdistunutta kehitystyötä että keskustella tutkijoiden tarpeista kausijulkaisuihin ja niiden tutkimiseen liittyen. Symposiumi koostuu Kansalliskirjaston asiantuntijoiden esitelmistä ja tutkijoiden alustuksista. Sanomalehtisymposiumin tavoitteena on saada laajempi kokonaiskuva lehtiaineistoihin kohdistuvasta tutkimuksesta, tutkijoiden tarpeista ja tulevaisuuden kehityslinjoista. Digitoinnit, siitä syntyvä data ja datan käsittelyyn tarvittavat […]

Lue lisää

Turun palo 1827 on Suomen ja Pohjoismaiden historiassa mittakaavaltaan ainutlaatuinen kaupunkipalo. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen julkaisema YouTube-video havainnollistaa, että Turun palo 1827 ei koskettanut ainoastaan paikallisia, vaan se levisi sanomalehdistön kautta ympäri maailmaa laajemmin kuin yksikään aikaisempi suomalainen uutisaihe.

Lue lisää

Staffan Bruunin muistelmakirja Mitt liv i HBL on saanut suomenkieliseksi nimekseen Mies joka rakasti uutisia. Luultavasti sen on tällaisella nimellä ajateltu kiinnostavan enemmän kielirajan takana olevia lukijoita, mutta suorassa käännöksessäkin olisi ollut puolensa. Bruunin työelämä nimittäin kietoutuu vahvasti toisella kotimaisella ilmestyvään valtalehteen, Hufvudstadsbladetiin, ja sen värikkäisiin vaiheisiin tiuhaan vaihtuneiden päätoimittajien ja yhtiön johdon sekä heidän […]

Lue lisää

Harri Nykänen (s. 1953) kuuluu Suomen tunnetuimpiin rikostoimittajiin – ja nyttemmin maan luetuimpiin jännityskirjailijoihin. Tunnettuuden yhtenä tekijänä on tietenkin Raid. Nykäsen luoma rikollishahmo tappaa talossa ja puutarhassa jos riittävästi maksetaan, mutta heittäytyy mielellään heikomman puolelle jos pääsee itse valitsemaan. Muistelmakirjassaan myös Nykänen tunnustaa käyttäneensä likaisia keinoja puhtaiden asioiden puolesta – aseenaan kuitenkin vain painettu sana. […]

Lue lisää

Helsingin Sanomista on kirjoitettu useita kirjoja. Omissa muistelmissaan näkemyksensä ovat esittäneet mm. musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo (Mätämunan muistelmat, Otava 1997) ja valokuvaaja Kalle Kultala (Kuvien palvelija, Tammi 1985) sekä päätoimittajat Keijo K. Kulha (Elämää apinalaatikossa – päätoimittajan näkökulma julkisuuteen, Edita 2002) ja Janne Virkkunen (Päivälehden mies, WSOY 2013). Vanhempaakin kirjallisuutta on: Pertti Klemolan Helsingin Sanomat – […]

Lue lisää