Lisääntymisen vimman taustalla on Charles Darwinin (1809–1882) seksuaalivalintaa käsittelevä teos, The Descent of Man and Selection to Sex (1871). Siinä Darwin esittää teoriansa seksuaalivalinnasta korostaen naaraiden merkitystä kumppanien valitsijoina. Monien 1800-luvun lopun miesten mielestä oli miltei mahdoton ajatus, että kyvyiltään vähäisemmät naiset vaikuttaisivat evoluution kulkuun ratkaisevasti. Ehkä juuri tästä syystä kirjaa ei käännetty tuoreeltaan, vaan […]

Lue lisää

Helda Open Books -palvelussa on julkaistu uudelleen avoimena e-kirjana sateenkaarihistoriallisesti merkittävä teos, vuonna 1996 ilmestynyt Uusin silmin: lesbinen katse kulttuuriin. Teoksen ovat toimittaneet Pia Livia Hekanaho, Kati Mustola, Anna Lassila ja Marja Suhonen.

Lue lisää

WWF houkuttelee mainoksessaan meitä luontokummeiksi yhdistämällä naisen ja tiikerin kasvokuvat ja väittää: ”Emme ole täällä yksin. Olemme yhtä.” Samankaltainen tausta-ajatus erottuu sosiaalipsykologian professori Vilma Hännisen ja filosofi Elisa Aaltolan toimittamasta artikkelikokoelmasta Ihminen kaleidoskoopissa — Ihmiskäsitysten kirjoa tutkimassa. Vaikka kirjan painopiste on länsimaisissa ihmiskäsityksissä, ensimmäinen puheenvuoro annetaan kolmen asiantuntijan perusteelliselle selvitykselle buddhalaisesta ihmiskäsityksestä, sen taustoista ja […]

Lue lisää

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksessa on haettavana sukupuolentutkimuksen yliopisto-opettajan määräaikainen työsopimussuhteinen tehtävä 1.9.2020–31.12.2020 Sukupuolentutkimuksen yliopisto-opettajan tehtävä on historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen itsenäinen opetustehtävä, johon kuuluu ensisijaisesti perus- ja aineopintotasoista opetusta. Tehtävään sisältyy opiskelijoiden ohjausta, opetuksen ja opintokokonaisuuksien suunnittelua ja kehittämistä. Lisäksi yliopisto-opettaja osallistuu laitoksen ja oppiaineen toiminnan suunnitteluun […]

Lue lisää

Kielletty hedelmä (2014) on ensimmäinen ruotsalaiselta sarjakuvataiteilija Liv Strömquistilta suomennettu sarjakuva-albumi. Teoksesta kiinnostavan tarkastelukohteen tekee sen informatiivinen ja valistunut yhteiskuntakriittinen ote, joka on varsin vaikuttava ottaen huomioon, että Kielletyn hedelmän tyylilajina on kuitenkin satiiri ja viitekehyksenä viihde. Teos on myös varsin relevantti sukupuolen- ja tabututkimuksen näkökulmista, joista sitä arvioin, onhan se julkifeministinen ja kohdistuu — […]

Lue lisää

Sukupuoli ja väkivalta -kokoelman johdannossa samoin kuin Leena-Maija Rossin artikkelissa pohditaan miksi väkivalta jaksaa kiehtoa kirjoissa ja televisiossa, vaikka elävässä elämässä se koetaan vastenmieliseksi ja pelottavaksi. Väkivallan ymmärretään olevan ihmisen ”haavoittuvuuteen kajoamista”, yhtä aikaa niin peri-inhimillistä ja ihmisyyden vastaista, että väkivallan kirjallinen esitys (selittäminen) on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Sen sijaan väkivallan visuaalinen esitys (näyttäminen) […]

Lue lisää

Väkivaltakulttuurin perintö kuljettaa lukijan eri historiallisten väkivaltaan ja sukupuoleen liittyvien teemojen kautta aina nykypäivän konflikteihin. Satu Lidmanin teos on peilaus, voisipa jopa sanoa silta, menneisyyden sekä nykyisyyden välillä ja jo kirjan alkumetreillä lukija voi huomata, että tämä lähestymistapa on sangen mielenkiintoinen, tarpeellinenkin. Teoksessaan Lidman suuntaa katseensa naisiin kohdistuneeseen väkivaltaan, jolla on omat erityispiirteensä huomioiden aiheellisesti, […]

Lue lisää

Näin runoili puhemies Mao Zedong kiinalaisesta naisesta vuonna 1961, muutama vuosi ennen kulttuurivallankumousta: Niin iloisia ja uljaita, viiden jalan mittaiset kiväärit kädessä! Aamun ensi kajo hohtaa harjoituskentälle. Kiinan tyttärillä on suuret päämäärät, eivät he rakasta punaisia hameita, vaan sotilaspukua. (Käännös Pertti Nieminen, 1973) Nykykiinassa naiseutta määrittelevät vahvasti kaupalliset kuvastot. Pekingin ja Shanghain kaduilla vastaan kävelee […]

Lue lisää

Kiinalainen nainen esiintyy päähenkilönä tai kertojana melko monessa viime vuosina ja vuosikymmeninä julkaistussa kaunokirjallisessa teoksessa. Suosittuja kurkistusaukkoja aasialaisen naisen arkeen ovat olleet muun muassa kiinalaissyntyisen Jung ChanginVillijoutsenet (1991, suom. 1992), joka on laaja kuvaus Kiinan 1900-luvusta kolmen sukupolven naisten kautta, amerikankiinalaisen Amy TaninKeittiöjumalan vaimo samalta vuodelta (suom. 1992), sekä Tiibetissä syntyneen Yangzom BraueninTiibetin tyttäret (alkuteos […]

Lue lisää

Akatemiaprofessori Elina Vuola ja tohtorikoulutettava Johanna Ahonen ovat toimittaneet tärkeän ja odotetun teoksen uskonnon- ja sukupuolentutkimuksen yhteisistä poluista ja risteyksistä. Edellinen uskontoa ja sukupuolta suomen kielellä tarkasteleva artikkelikokoelma ilmestyi vuonna 1999, joten olikin korkea aika päivitykseen. Sukupuolen näkökulman suomalaiseen uskontotieteeseen toi Aili Nenola 1980-luvulla. Itsekin hänen luennollaan ensimmäisen kerran vahvasti ymmärsin, mikä merkitys sukupuolella on […]

Lue lisää