Matleena Frisk tarkastelee aihettaan sukupuolentutkimuksen näkökulmasta lähtökohtanaan olettamus, että ruumiillista sukupuolta rakennetaan erilaisilla kulutustuotteilla. Väitöskirjan aineistona on nuorille suunnattu musiikkilehti Suosikki. Lehdessä julkaistujen mainosten ja toimituksellisen aineiston sisällössä tapahtuneista muutoksista kirjoittaja etsii tapoja, joilla erilaisten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden avulla rakennettiin 1960-luvun nais- ja miesruumista ja sen luonnollisuuden ihannetta. Väitöskirja jakautuu kahdeksaan päälukuun. Aluksi kirjoittaja määrittää […]

Lue lisää

Biologinen sukupuoli on merkittävin ero, joka yksilöiden välillä voi olla. Onko myös olemassa ”miesten” ja ”naisten” aivot? Tähän ongelmaan ei ole yleispätevää vastausta, mutta Markus Heilig pohtii sitä monelta kannalta kirjassaan Naisen aivot, miehen aivot. Heilig on sekä psykiatri että aivo-, stressi- ja riippuvuustutkija, joka on tyttäriensä Saran ja Hannan myötä saanut tasa-arvoherätyksen. Hän tekee […]

Lue lisää

Sukupuoli ja väkivalta -kokoelman johdannossa samoin kuin Leena-Maija Rossin artikkelissa pohditaan miksi väkivalta jaksaa kiehtoa kirjoissa ja televisiossa, vaikka elävässä elämässä se koetaan vastenmieliseksi ja pelottavaksi. Väkivallan ymmärretään olevan ihmisen ”haavoittuvuuteen kajoamista”, yhtä aikaa niin peri-inhimillistä ja ihmisyyden vastaista, että väkivallan kirjallinen esitys (selittäminen) on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Sen sijaan väkivallan visuaalinen esitys (näyttäminen) […]

Lue lisää

Väkivaltakulttuurin perintö kuljettaa lukijan eri historiallisten väkivaltaan ja sukupuoleen liittyvien teemojen kautta aina nykypäivän konflikteihin. Satu Lidmanin teos on peilaus, voisipa jopa sanoa silta, menneisyyden sekä nykyisyyden välillä ja jo kirjan alkumetreillä lukija voi huomata, että tämä lähestymistapa on sangen mielenkiintoinen, tarpeellinenkin. Teoksessaan Lidman suuntaa katseensa naisiin kohdistuneeseen väkivaltaan, jolla on omat erityispiirteensä huomioiden aiheellisesti, […]

Lue lisää