Sosiologi Alison Phippsin ajankohtainen ja tähdellinen kirjanen käsittelee hyvällä otteella modernin feminismin kipupisteitä erityisesti sosiaalisen median aikakaudella. Keskeinen kysymys kuuluu, kuka saa äänensä kuuluviin ja kenen puolesta voidaan puhua. Vaikea, mutta tärkeä kysymys kuuluu myös, kenen etuja eri feministiryhmät todella edistävät. Phippsin teos koostuu kuudesta luvusta, jotka käsittelevät hyvin lähekkäisiä teemoja eli feminismiä 2000-luvun läntisessä, […]
Lisääntymisen vimman taustalla on Charles Darwinin (1809–1882) seksuaalivalintaa käsittelevä teos, The Descent of Man and Selection to Sex (1871). Siinä Darwin esittää teoriansa seksuaalivalinnasta korostaen naaraiden merkitystä kumppanien valitsijoina. Monien 1800-luvun lopun miesten mielestä oli miltei mahdoton ajatus, että kyvyiltään vähäisemmät naiset vaikuttaisivat evoluution kulkuun ratkaisevasti. Ehkä juuri tästä syystä kirjaa ei käännetty tuoreeltaan, vaan […]
Matleena Frisk tarkastelee aihettaan sukupuolentutkimuksen näkökulmasta lähtökohtanaan olettamus, että ruumiillista sukupuolta rakennetaan erilaisilla kulutustuotteilla. Väitöskirjan aineistona on nuorille suunnattu musiikkilehti Suosikki. Lehdessä julkaistujen mainosten ja toimituksellisen aineiston sisällössä tapahtuneista muutoksista kirjoittaja etsii tapoja, joilla erilaisten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden avulla rakennettiin 1960-luvun nais- ja miesruumista ja sen luonnollisuuden ihannetta. Väitöskirja jakautuu kahdeksaan päälukuun. Aluksi kirjoittaja määrittää […]
Biologinen sukupuoli on merkittävin ero, joka yksilöiden välillä voi olla. Onko myös olemassa ”miesten” ja ”naisten” aivot? Tähän ongelmaan ei ole yleispätevää vastausta, mutta Markus Heilig pohtii sitä monelta kannalta kirjassaan Naisen aivot, miehen aivot. Heilig on sekä psykiatri että aivo-, stressi- ja riippuvuustutkija, joka on tyttäriensä Saran ja Hannan myötä saanut tasa-arvoherätyksen. Hän tekee […]
Sukupuoli ja väkivalta -kokoelman johdannossa samoin kuin Leena-Maija Rossin artikkelissa pohditaan miksi väkivalta jaksaa kiehtoa kirjoissa ja televisiossa, vaikka elävässä elämässä se koetaan vastenmieliseksi ja pelottavaksi. Väkivallan ymmärretään olevan ihmisen ”haavoittuvuuteen kajoamista”, yhtä aikaa niin peri-inhimillistä ja ihmisyyden vastaista, että väkivallan kirjallinen esitys (selittäminen) on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Sen sijaan väkivallan visuaalinen esitys (näyttäminen) […]
Väkivaltakulttuurin perintö kuljettaa lukijan eri historiallisten väkivaltaan ja sukupuoleen liittyvien teemojen kautta aina nykypäivän konflikteihin. Satu Lidmanin teos on peilaus, voisipa jopa sanoa silta, menneisyyden sekä nykyisyyden välillä ja jo kirjan alkumetreillä lukija voi huomata, että tämä lähestymistapa on sangen mielenkiintoinen, tarpeellinenkin. Teoksessaan Lidman suuntaa katseensa naisiin kohdistuneeseen väkivaltaan, jolla on omat erityispiirteensä huomioiden aiheellisesti, […]