Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja nro 50 on ilmestynyt ja luettavissa avoimena julkaisuna Journal.fi-palvelussa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluivat OTT, FM Katja Tikka (vastaava toimittaja) ja FM, YTM Iisa Aaltonen (toimitussihteeri). Miltei neljäsataasivuinen julkaisu sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Riikka Hjelt: Otto E. A. Hjelt – suomalaisen terveydenhuollon uranuurtaja Andrei Kalinitchev: Esiteollisen aikakauden monikulttuuriset sijaisperheet: venäläiset ottolapset inkerinsuomalaisissa kasvattiperheissä 1800-luvulla Lisäksi Vuosikirja sisältää neljä […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden 2023 viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Kaisa Kyläkoski: Matkustus julkisena tietona 1700-luvun Ruotsissa Pauli Arola: Ohjasivatko papiston tottumukset 1700–1800-luvuilla kuolinsyiden kirjaamista? Lisäksi numero sisältää Artikkelit Tapio Vähäkangas: Lars Friisin tuntematon alkuperä Tiedonantoja Haastattelu: Tapio Vähäkangas ja testamentti suomalaiselle sukututkimukselle Suomen papisto 1800–1920 -julkaisu – sukututkijan aarreaitta Vanha muistiinpano Teit-suvusta Ättartavlor för […]

Lue lisää

Sukututkijan matkassa -podcastissa eri alojen ammattilaiset avaavat näkemyksiään suvusta sekä omana alansa historiasta tai nykyvaiheista.

Lue lisää

Suomalaiset kaivelevat innokkaasti juuriaan. Jonkun mielestä se on turhaa vouhotusta tai pakoa todellisuudesta. Harrastajilleen sukututkimus kuitenkin antaa mielekästä tekemistä, tuottaa huvia sekä lisää kiinnostusta historiaan ja ymmärrystä esivanhempiemme moninaisuudesta. Tampereen yliopiston tutkija, FT Tiina Miettinen on sitä mieltä, että omien juurien tunteminen on ihmisen keskeinen perustarve. Haluamme tietää, ketkä ovat olleet esivanhempiamme ja missä he […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmas numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Väylän suku Kokemäeltä Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Sukuyhteydet Ulvilan Lammaisista Kokemäen Äimälään, Väylälle ja Härkälään Jacob Starlander: Bonden och tjäran: Skogens förändrade betydelse i norra Österbotten under 1600-talet Veli Pekka Toropainen: Kuopion unilukkari Axel Hanskan perhe Eljas Orrman: Yhden miehen […]

Lue lisää

  Aikakauskirja Genoksen vuoden toisen numeron teemana on pätkätyö ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Ella Viitaniemi: Näkymättömien töiden haaste – Pätkätöiden pitkä historia ja sen tutkiminen; Sofia Gustafsson: Sotilaiden vaimot pätkätyöläisinä Helsingissä 1750-luvulla; Veli Pekka Toropainen: Palkkapiikojen työt ja asema 1600-luvun Turussa; Ann-Catrin Östman: ”Olofligen och emot förbodh” – varuutbyte, dryckenskap och […]

Lue lisää

Martti Blåfieldin teos Alikartanon Nordenskiöldit kuvaa kuutta sukupolvea. Ylhäisaatelisen Wrede-suvun Suomessa sijaitsevien tilusten tilanhoitajaksi nimitettiin vuonna 1693 Johan Norberg, joka oli kotoisin Uppsalan pohjoispuolelta. Hänen ja Maria Biörnin lapset käyttivät herraskaisempaa nimimuotoa Nordenberg, ja kaksi heistä kantoi vuoden 1751 aateloinnin jälkeen nimeä Nordenskiöld. Aatelissuvun myöhemmät haarat erottautuivat vielä omilla kirjoitusmuodoillaan Nordensköld, Nordenskjöld ja von Nordenskjöld. […]

Lue lisää

1

Asiakasneuvoja vastaa Sukututkimusseuran neuvonnasta toimitilassa Helsingissä sekä puhelimitse ja sähköpostitse ja huolehtii etäyhteydellä järjestettävissä koulutustilaisuuksissa osallistujien teknisestä tuesta. Lisäksi asiakasneuvoja päivystää muutamia kertoja vuodessa esittelyosastolla sellaisissa tapahtumissa, joihin Sukututkimusseura osallistuu. Asiakasneuvoja myös opastaa ja ohjaa tallentajia, jotka tuottavat aineistoa Sukututkimusseuran verkkopalveluihin, sekä lisää uudet aineistot niihin. Etsimme palveluhenkistä tekijää, joka hallitsee vähintään sukututkimuksen perusteet ja […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen numero 1/2023 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Sasha Mäkilä: Autografi vai kopio? Leevi Madetojan nimikirjoitus sävellyskäsikirjoituksen autenttisuuden arvioinnissa Seija Johnson: Talonpoikaisnaisen elämää Pohjanmaalla 1700-luvun jälkipuoliskolla Ja seuraavat artikkelit: Stefan Backlund: Tuomas ja Mikael Hyrskymurto aatteiden evakkotaipaleella Veli Pekka Toropainen: Vöyrin Rekipellon Storkarhu 1500-luvulta 1700-luvun alkuun Genos 1/2023 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen numero 4/2022 on ilmestynyt.

Lue lisää

Kolmisenkymmentä vuotta sitten kirjoista piti ottaa satojen painokset, kovat kannet ja värikuvat moninkertaistivat hintaa, eivätkä historioitsijat arvostaneet sukututkijoita ainakaan ääneen. Sen jälkeen paljon on muuttunut ja muistelmat, sukukirjat ym. omakustanteet ovat osoittautuneet niin arvokkaiksi lähteiksi, ettei niitä enää kannata ylenkatsoa. Esimerkiksi kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksessa yksittäiset kertomukset tarkentavat yleiskuvaa ja selvittävät käytäntöjä, jotka eivät aina noudattaneet […]

Lue lisää

Kirjoituskutsu referee-artikkeleille Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50 Otetaan vastaan ehdotuksia referee-artikkeleista vuonna 2023 ilmestyvään Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 6.11.2022 Vertaisarvioitu Jufo1-luokiteltu vuosikirja on Open Access -verkkojulkaisu. Artikkelien aihepiirit voivat olla laajasti sukuhistoriaan liittyviä aina henkilöhistoriasta sosiaalihistoriaan. Tarjoa artikkelia lähettämällä alustava artikkelisuunnitelma (max 1 sivu) toimitukseen. Suunnitelmassa tulee nimetä aihe, alustavat […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on maatilaperimys ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Kirsi Laine: Halkomatta paras – Perinnönjako ja maatilan halkominen Lounais-Suomessa 1700-1900 Antti Räihä: Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla Petri Talvitie: Maatilojen sukupolvenvaihdokset Haapakosken kylässä Lapualla 1765-1855 Jaana Luttinen: Linnansalmen Haloset – Sukutilan omistajanvaihdokset perheyhteisön taitekohtina Lisäksi numero […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen numero 2/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Veikko Kärnä & Maija Kärnä: ”Väsyi elämään, hirtti itsensä” – suomalaissiirtolaisen kohtalo 1900-luvun alun Yhdysvalloissa Veli Pekka Toropainen: Lappeen Vainikkalan Vainikan suurperhe Heikki Vuorimies: Korpraali Didrik Garfin sukua Lisäksi numero sisältää seuraavat artikkelit: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle Geneettinen sukututkimus teemana Suku 2022 -tapahtumassa Genos 2/2022 on […]

Lue lisää

”Kaksi lasta, kaksi emoa, kolme päätä kaikkinensa”, arvuuttaa vanha sananparsi Lopelta. Sukupolvien ketjut, kuten sananlaskun äidinäiti, äiti ja tytär, kiinnostavat nykypäivänä enemmän ja enemmän. Mistä tulemme, keitä olemme? Lukuisat oppaat ja kurssit tarjoavat teknistä opastusta suvun tutkimiseen. Sukututkimus onkin antoisa, jännittävä ja viihdyttävä tapa sukeltaa mikrohistorian kautta makrohistoriaan, nähdä vuosikymmenet ja -sadat ”tutun” silmin, itseen […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen numero 1/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ilkka Heinänen: Rautalammin säätyläisten kummiverkostot 1790–1809 Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Olaus Georgii Suomalainen (1580–1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa Genos 1/2022 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista Genosta myy Sukututkijan verkkokauppa ja paperista lehteä Tiedekirja. Genos kuuluu Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuihin ja jäsenet saavat sen automaattisesti. Aikakauskirja […]

Lue lisää

Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Petri Karonen: Suomen Sukututkimusseuran julkaisut historiantutkijoiden resursseina ja julkaisufoorumeina Veli Pekka Toropainen: Loimaan Kauhanojan Sipilän juuret 1500- ja 1600-luvuilla Pekka Vihervuori: Ratsutilallinen Carl Christian Bockin aviottoman lapsen perhesuhteet Tiina Miettinen: Vilhelm Matinpojan vaikea taival kirkonkirjoissa Markku Uusitalo: Paaši ja fideikomissaari Carl Jacob von Qvanten Numeron muu […]

Lue lisää

Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka

Lue lisää