Kirjoituskutsu referee-artikkeleille Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50 Otetaan vastaan ehdotuksia referee-artikkeleista vuonna 2023 ilmestyvään Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 6.11.2022 Vertaisarvioitu Jufo1-luokiteltu vuosikirja on Open Access -verkkojulkaisu. Artikkelien aihepiirit voivat olla laajasti sukuhistoriaan liittyviä aina henkilöhistoriasta sosiaalihistoriaan. Tarjoa artikkelia lähettämällä alustava artikkelisuunnitelma (max 1 sivu) toimitukseen. Suunnitelmassa tulee nimetä aihe, alustavat […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on maatilaperimys ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Kirsi Laine: Halkomatta paras – Perinnönjako ja maatilan halkominen Lounais-Suomessa 1700-1900 Antti Räihä: Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla Petri Talvitie: Maatilojen sukupolvenvaihdokset Haapakosken kylässä Lapualla 1765-1855 Jaana Luttinen: Linnansalmen Haloset – Sukutilan omistajanvaihdokset perheyhteisön taitekohtina Lisäksi numero […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen numero 2/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Veikko Kärnä & Maija Kärnä: ”Väsyi elämään, hirtti itsensä” – suomalaissiirtolaisen kohtalo 1900-luvun alun Yhdysvalloissa Veli Pekka Toropainen: Lappeen Vainikkalan Vainikan suurperhe Heikki Vuorimies: Korpraali Didrik Garfin sukua Lisäksi numero sisältää seuraavat artikkelit: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle Geneettinen sukututkimus teemana Suku 2022 -tapahtumassa Genos 2/2022 on […]

Lue lisää

”Kaksi lasta, kaksi emoa, kolme päätä kaikkinensa”, arvuuttaa vanha sananparsi Lopelta. Sukupolvien ketjut, kuten sananlaskun äidinäiti, äiti ja tytär, kiinnostavat nykypäivänä enemmän ja enemmän. Mistä tulemme, keitä olemme? Lukuisat oppaat ja kurssit tarjoavat teknistä opastusta suvun tutkimiseen. Sukututkimus onkin antoisa, jännittävä ja viihdyttävä tapa sukeltaa mikrohistorian kautta makrohistoriaan, nähdä vuosikymmenet ja -sadat ”tutun” silmin, itseen […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen numero 1/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ilkka Heinänen: Rautalammin säätyläisten kummiverkostot 1790–1809 Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Olaus Georgii Suomalainen (1580–1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa Genos 1/2022 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista Genosta myy Sukututkijan verkkokauppa ja paperista lehteä Tiedekirja. Genos kuuluu Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuihin ja jäsenet saavat sen automaattisesti. Aikakauskirja […]

Lue lisää

Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Petri Karonen: Suomen Sukututkimusseuran julkaisut historiantutkijoiden resursseina ja julkaisufoorumeina Veli Pekka Toropainen: Loimaan Kauhanojan Sipilän juuret 1500- ja 1600-luvuilla Pekka Vihervuori: Ratsutilallinen Carl Christian Bockin aviottoman lapsen perhesuhteet Tiina Miettinen: Vilhelm Matinpojan vaikea taival kirkonkirjoissa Markku Uusitalo: Paaši ja fideikomissaari Carl Jacob von Qvanten Numeron muu […]

Lue lisää

Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden toinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500-1600-lukujen Varsinais-Suomessa Tapio Vähäkangas: Kurjalan kartanon varhaiset omistussuhteet Heikki Vuorimies: Korpraali Jonas Kloberg – syntyperä ja sotilasura  Santeri Palviainen: Keitä olivat Suojärven pogostan Kaitajärven ja Salmijärven kylien ensimmäiset asukkaat? Numeron muu sisältö: […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.

Lue lisää

Toukokuun alussa Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon syötetään jälleen suuri määrä, yli 200 000 tiedostoa, kansainvälisen sukututkimusorganisaatio FamilySearchin kanssa kumppanuusyhteistyössä digitoituja kihlakunnanoikeuksien renovoituja tuomiokirjoja ja perukirjoja. Digitoidut aineistot ovat vapaasti käytettävissä ja kopioitavissa Digitaaliarkistossa. Tuomiokirjoja ja perukirjoja käytetään sukututkimuksen ja historiantutkimuksen lähteenä.

Lue lisää

Lempiäisten suku on lähtöisin Karjalan kannakselta ja on sodan aikana ja sen jälkeen hajautunut eri puolille Suomea, niin kuin siirtoväen kävi. Kuluneet vuosikymmenet ovat luonnollisesti hajauttaneet sukua vielä sijoituspitäjistä laajemmalle, käytännössä koko Suomeen ja vielä kauemmaksikin: Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Sinänsä aika tavallinen sukutarina sekin. Kun Turun yliopiston kansatieteen henkilökunta ja Lempiäisten sukuseuran edustajat ensimmäisen […]

Lue lisää

Lapsena Katarina Baer ihmetteli, miksi jouluisin muisteltiin vain suomalaista Eino-vaaria, ei koskaan saksalaista Großpapa Gerhardia, vaikka kummatkin olivat saaneet surmansa sodassa. Nuoruusvuosinaan hän yritti haastatella isoäitiä, mutta Ortrud Baer ei suostunut puhumaan 1930-luvusta mitään. Myöhemmin kävi ilmi, että toimelias, politiikassakin mukana ollut vanharouva oli pyyhkinyt nuo vuodet yli omasta ansioluettelostaankin. Isoäidin yöpöydällä olleesta kuvasta katsoi […]

Lue lisää

Kansallissosialistisen Saksan mallilasten tuottamiseen tähdänneestä Lebensborn-ohjelmasta on viime vuosina ilmestynyt jonkin verran tutkimuksia sekä populaarihistoriallisia teoksia. Aihe on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa – esimerkiksi Yle TV1 esitti vuodenvaihteessa Romain Icardin ohjaaman dokumentin Natsien lastenkodit (The Nazi Nurseries, 2013), ja Helsingin Sanomat poimi Tim Taten ja Ingrid von Oelhafenin teoksen Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset – Elämäni […]

Lue lisää