Matti Kurikka – nimi, johon varmasti kaikki 1800-luvun loppuun – 1900-luvun alkuun vähänkään perehtyneet ovat törmänneet. Mutta mikä oli mies nimen takana? Useimmiten Matti Kurikkaan on liitetty määreitä ja titteleitä kuten haaveilija ja pilvilinnojen rakentelija, epäonnistuja, omalaatuinen ja komeasta hiuspehkostaan tunnettu naistenmies. Inkeriläislähtöistä Kurikkaa on tutkittu paljon ja hän päätynyt lukuisiin romaaneihin ja näytelmiin, mutta Lannistumaton — Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella -teoksen tekijät kyseenalaistavat, miten paljon hänestä loppujen lopuksi tiedetään. He myös kyseenalaistavat aiemman kirjallisuuden tulkinnan Kurikasta epäonnistujana ja haluavat tehdä hänelle oikeutta tutkimalla hänen toimintansa suoraa ja epäsuoraa vaikutusta kirjallisuuden, politiikan ja ideologioiden saralla. Toimittajien mukaan kirja on päätetty julkaista myös Kurikan tunnettuuden lisäämiseksi ja koska Kurikan moninaisten vaiheiden tarkastelu avaa ikkunoita useisiin 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen ilmiöihin. Näistä he mainitsevat muun muassa uskonnollisuuteen, suomenkieliseen moderniin julkisuuteen, kansanliikkeisiin, siirtolaisuuteen sekä sukupuolimoraaliin liittyvät asiat.

Kirjan toimittajat ovat halunneet haastaa ne useat legendat ja kaskut, joita Kurikasta on olemassa ja palata alkuperäislähteille ollen luottamatta liikaa toisen käden lähteisiin. Se onkin ollut nyt helpompaa, kun lehtiaineistot ovat digitaalisesti haettavissa ja hyödynnettävissä. Löydettyjen sanomalehtitekstien perusteella on voitu osoittaa aiemman tutkimuksen asiavirheitä ja syventää aiempia tulkintoja. Suomen ja Australian digitoituja lehtiaineistoja käyttämällä on voitu lisäksi tutkia lehtitekstien ylirajaisuutta ja kierrättämistä. Lehtijuttujen määrä oli vaikuttava erityisesti historioitsija Mikko Pollarin artikkelissa, joka osoitti erityisen hyvää paneutumista aiheeseen. Kirjan artikkeleissa on käytetty lehtien lisäksi myös muistitietoaineistoja. Historioitsija Sami Suodenjoen mukaan Kurikka oli 1880–1915 näkyvin työväenliikkeen johtaja, kun tarkastellaan sanomalehtiosumien määrää. Hakutulosten valtavasta määrästä johtuen olisi ollut hyvä, että artikkeleissa olisi paikoitellen selostettu tarkemmin hakukriteerejä ja -rajauksia.

Teoksessa on pientä viimeistelemättömyyttä muutaman kuvion osalta, jotka olisi tullut suunnitella siten, että niitä voi tulkita myös mustavalkoisena painetusta kirjasta (s. 41–42). Lisäksi yhdessä taulukossa oli  yhteensopimattomuuteen viittaavia virheitä, mustia laatikoita lukujen sijasta (s. 40). Digitaalisessa, vapaasti saatavilla olevassa kirjassa ei ole samaa ongelmaa.

Minulle, 1890-luvun tutkijalle Matti Kurikka oli tuttu nimenä aikakauden lehtiteksteistä, mutta en tiennyt hänen myöhemmistä edesottamuksistaan paljoakaan. Aloitin lukemalla Kalevi Kalemaan vuonna 1978 julkaistun Kurikan elämäkerran pohjatiedoksi ja tartuin vasta sen jälkeen Lannistumattomaan, joka tieteellisenä kirjana tarjosi tiedonjanoiselle tärkeät lähdeviittaukset ja aikakauden kontekstoinnit, joita jäin kaipaamaan Kalemaan kirjassa. Toki nämä kaksi opusta edustavat eri genrejä. Lannistumattomassa yhdistellään historiallista elämäkertaa ja henkilölähtöistä historiantutkimusta, joka tarkoittaa käytännössä, että kirjassa tutkitaan sekä Kurikkaa taustoittaen hänen vaiheitaan eri aikoina eri yhteisöissä, mutta toisaalta myös laajempia aikakauden ilmiöitä Kurikan kautta. Epäsovinnainen vastarannan kiiski Kurikka ei kuitenkaan sijoitu perinteiseen suurmiesbiografiaan.

Tutkimusaukkojen täyttämistä

Kirja etenee temaattisesti ja se on jaettu kolmeen osioon: Kurikan kirjalliseen ja poliittiseen uraan sekä ideologiaan. Kirjoittajat kertovat, etteivät ole pyrkineet kattamaan Kurikan koko elämänkaarta, vaan halusivat keskittyä erityisesti näihin teemoihin, joiden kautta pystyivät täydentämään ja tarkentamaan aiempaa tutkimusta sekä tekemään uusia tulkintoja paitsi Kurikasta, myös 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun yhteiskunnallisista ilmiöistä, aatteista, liikkeistä ja instituutioista. Kirjan rakenne ja sisältö on toimiva ja toteuttaa edellä mainittua aiemman tutkimuksen täydentämis- ja paikkaamistavoitetta. Ihan kaikkia aukkoja ei kirjakaan valitettavasti täytä ja tokihan Kurikassa riittää tutkittavaa vaikka kokonaisen kirjasarjan verran.

Kirja avaa uusia näkökulmia Kurikan moninaiseen vaikutukseen kirjallisuuden, politiikan ja aatteiden kentillä. Se osoittaa muun muassa kuinka Kurikan näytelmät antoivat suomalaisille tietoa inkerinsuomalaisista, heidän tavoistaan, elinoloistaan ja perinteistään. Kirkkohistorian ja sukupuolen tutkimuksen dosentti Päivi Salmesvuoren mukaan radikaaleinta Kurikassa oli se kritiikki, jonka hän kohdisti vallankäyttöä kohtaan sekä vaatimus ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta riippumatta heidän sosiaalisesta lähtökohdastaan. Salmesvuoren mukaan Kurikka itse asiassa kannatti jo 1880-luvulla samantyyppisiä ajatuksia itsenäisestä ja yhteiskunnallisesti aktiivisesta naisesta kuin 1890-luvulla Yhdysvalloista ja Euroopasta Suomeen levinneessä ”uusi nainen” -liikkeessä (New Woman). Vaikka Kurikan poliittinen ura jäi lyhyeksi, Mikko Pollarin mukaan kaiken hänen julkisen toimintansa, voidaan kuitenkin katsoa olleen poliittista, radikaalien yhteiskunnallisten aatteiden ajamista. Tähän toimintaan luetaan kirjalliset ja journalistiset julkaisut, mutta myös henkilökohtaiset elämän valinnat, kuten aikakautena täysin poikkeuksellisen siviiliavioliiton solminen.

Yksi kiinnostavin osa kirjaa on luku, jossa selvitetään Kurikan vaiheita Suomessa 1908–09, ennen kuin hän lähti takaisin Amerikkaan. Tässä kohtaa osoitetaan sanomalehtiaineiston perusteella selvästi, että aiemmassa, Kalevi Kalemaan tutkimuksessa on ajoitusvirhe. Valitettavasti Kalemaan tutkimukseen on nojattu myöhemmässä tutkimuksessa ja virhettä on päädytty toistamaan usein. Pollari arvelee, että Kalemaan ajoitusvirhettä ei ole osattu epäillä muun muassa siitä syystä, että Kalemaa selostaa Kurikan lähdön hetkeä Helsingissä niin yksityiskohtaisesti. Toisaalta myös Lannistumattomassa viitataan edelleen paikoitellen Kalemaan tutkimukseen ja toistetaan esimerkiksi tarina Kurikan isästä Venäjän keisarin Aleksanteri II:n läheisenä tuttavana. Tästä olisi ollut kiinnostavaa saada ensikäden lähdeviite tai -viitteitä.

Matti Kurikka kuoli todistettavasti vuonna 1915 Rhode Islandilla maatilansa töissä, mutta on olemassa myös toinen tarina, jonka mukaan hänet löydettiin juhlien jälkeen kuolleena puistonpenkillä New Yorkissa. Folkloristi Kirsti Salmi-Niklander pohtii kirjassa, miksi Kurikan kuolinajasta ja -paikasta on jäänyt niin sitkeästi elämään väärä tarina, vaikka todisteet ovat jo aiemmin puhuneet sitä vastaan. Osaksi kyse voi olla kuulopuheen luonteesta, johon kuuluu vähintään jonkin asteinen luottamus kertojaan, ei faktojen tarkistus. Mitä useammasta lähteestä tämä kopioitu tarina löytyy, sitä luotettavammaksi se on katsottu. Harva on vaivautunut tarkistamaan faktat alkuperäislähteistä, tässä tapauksessa melko helposti saatavilla olevasta Matti Kurikan kuolintodistuksesta.

Teoksen kuvituksena on käytetty huomattavan paljon pilapiirroksia eri sanomalehdistä, jotka kuvastavat Kurikan ja kurikkalaisuuden ajankohtaisuutta ja ristiriitaisuutta tutkittavassa aikakaudessa. Pilakuvien paljous saa selvitystä loppuluvussa, jossa Sami Suodenjoki kuvailee Kurikkaa aikakautensa viraalina mediapersoonana – toinen erittäin kiinnostava luku, jonka aihepiiristä kaipaisi enemmän tutkimusta. Sortumatta anakronismiin Suodenjoki selittää, että Kurikka oli ensimmäisiä tunnettuja kohujulkisuuden henkilöitä, joka näkyi muun muassa kolmen vuosikymmenen ajalla julkaistujen pilakuvien runsaassa määrässä ja ylipäänsä siinä, miten lehdistö reposteli Kurikan poliittisilla ja henkilökohtaisilla edesottamuksilla ja epäonnistumisilla. Lehdistä toisiin kiertävät jutut herättivät lukijoissa monenlaisia tunteita, esimerkiksi halveksuntaa ja ärtymystä, mutta myös ihailua ja myötätuntoa. Vaikka lehdet loivat Kurikasta omanlaisen kuvansa, ei Kurikka kuitenkaan ollut yksioikoisesti median uhri, vaan hän myös hyötyi siitä saadessaan omalle agendalleen yleisöä.

Lannistumaton on uusia näkökulmia, tulkintoja ja tietoja tarjoava teos Matti Kurikan vaiheista ja vaikutuksesta, joka onnistuu tavoitteissaan hyvin ja saa janoamaan lisätutkimusta.