Osmo Soininvaaran mukaan suomalaisilla ei ole koskaan ollut nykypäivään verrattavia edellytyksiä mukavaan ja kiireettömään elämään, jota taloudelliset huolet eivät rasita. Akuuteimmat uhat hyvinvoinnille aiheutuvat ympäristökriisistä ja tuloerojen kasvusta. Reilun vuosikymmenen ajan kypsynyt 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (Teos) on Soininvaaran laajin ja kokonaisvaltaisin yhteiskunnallinen puheenvuoro. Vaikka ilmastonmuutokseen vastaaminen ja tuloerojen hillitseminen ovat selkeitä pääteemoja, juuri kysymys tulonjaosta laajenee […]
”Suomen ihme” Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittaman antologian alaotsikko ”Suomi kehityksen kiinniottajana” välittää suomalaisten historiallisen identiteetin yhden keskeisen myytin: kansamme nousi köyhästä agraariyhteiskunnasta hyvin toimeen tulevaksi urbaaniksi yhteisöksi ennätysajassa. Kasvuvolyymiin, jonka saavuttamiseen britit tarvitsivat yli sata vuotta ja Keski-Euroopan valtiot yleensä puoli vuosisataa, suomalaiset pääsivät toisen maailmansodan jälkeen yhdessä sukupolvessa. ”Suomen ihmettä” kuvaa 1950-luvulta 1980-luvulle […]
Faktojen maailma kiertyy Roslingin eri yleisöille eri tilaisuuksissa esittämän kysymyspatteriston, Gapminder Testin, ympärille. Testin kolmetoista kysymystä koskevat globaaleja trendejä kuten eri puolilla maailmaa elävien lasten rokottamista, maailman väkiluvun määrän ja maantieteellisen jakautumisen kehitystä, sähkön saatavuutta ja miesten ja naisten koulunkäynnin kestoa eri puolilla maailmaa. Karu todellisuus on, että vain kymmenen prosenttia ihmisistä vastasi kysymyksiin paremmin […]
Kirjaa lukiessani huomasin provosoituvani Ehrnroothin teeseistä, mikä on hyvä, sillä näin ollen asiat on esitetty niin selkeästi, että niistä voi olla myös eri mieltä. Teoksen pamflettimaisuus ohjasi myös kirja-arviotani keskustelevaan suuntaan. Ehrnrooth näkee hyvinvointiyhteiskunnan ongelmaksi liiallisen yksilön vapauden Ehrnrooth tulkitsee hyvinvointiyhteiskunnan ainoaksi päämääräksi yksilön hyvinvoinnin ja onnellisuuden maksimoinnin. Hän painottaa, että hyvinvointia haetaan vain yksilökohtaisesti […]
Poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on viime vuodet etsitty vilkkaasti keinoja, joilla Suomen talous saataisiin nousuun ja samalla hyvinvointivaltion rahoituspohja turvattua. Keinoja on etsitty kilpailukykysopimuksen myötä esimerkiksi työajan pidentämisestä ja työn tuottavuuden tehostamisesta. Vaikka yksimielisyyttä ei ole aina siitä, ovatko nämä käypiä välineitä talouskasvun vauhdittamiseksi, harvoin kuitenkaan kyseenalaistetaan itse talouskasvun mielekkyyttä. Etenkin hyvinvointivaltion säilymisen kannalta talouskasvun […]
Arvostelu
Saksalainen taloussosiologi Wolfgang Streeck tulkitsee, että poliitikot eivät kykene enää lykkäämään kapitalismin kriisiä, joka on aiheutunut verovaltion muuttumisesta finanssidiplomatian ohjaamaksi velkavaltioksi. Max Planck -instituutin yhteiskuntatutkimuksen johtajan paikalta eläkkeelle jäänyt Streeck selventää kriisin liittyvän siihen, että pääoma on ollut lähdössä täystyöllisyyttä, sosiaalista tasa-arvoa ja demokraattista päätöksentekoa tavoitelleesta neuvottelupöydästä Euroopassa 1970-luvulta lähtien. Tuotteliaana kapitalismin analysoijana tunnettu Streeck […]
Olin jonkun aikaa sitten muuttanut Skotlantiin, kun sain Björn Wahlrosin teoksen Markkinat ja demokratia – Loppu enemmistön tyrannialle arvosteltavakseni. Korostettakoon tässä vaiheessa, että muutin Skotlantiin mielenkiintoisen työn perään, enkä suinkaan veroja pakoon. Palkkakuitin perusteella veroissa ei olekaan suurta eroa Suomeen verrattuna. Olennaisempaa on se, että pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa muistuttavan yhteiskuntajärjestelmän vuoksi perhe voi huoletta tulla perääni […]
Arvostelu
Kaj Ilmosen toimittaman Moderniteetti ja moraali -kirjan otsikko voisi hyvin olla ironinen heitto, sillä vaatisihan näin laajojen asioiden suppea käsittely melkoista älyllistä akrobatiaa. Kirja itsessään onkin sitten paljon maanläheisempi, tai ainakin se tarttuu modernin ja moraalin kysymyksiin vähemmän ylimielisesti. Lähtiessään johdantoluvussa liikkeelle moraalikysymysten ajankohtaisuuden teemasta, Ilmonen viittaa brittiläiseen moraalikeskusteluun. Minusta tämä asetelma ei oikein toimi, […]