Keväällä 2018 Elina Virtanen väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886–1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta julkaistiin myöhemmin samana vuonna. Viime vuoden puolella ilmestynyt Jääkäriliikkeen naiset todistaa, että tämän tunnetun hahmon lisäksi jääkäriliikkeessä vaikutti suuri joukko naisia, joista kaikista ei tähän mennessä ole tiedetty juuri mitään. Osa heistä tosin […]
Lasse Laaksonen on kirjoittanut Kurt Martti Walleniuksesta elämäkerran Kynän ja miekan kenraali Wallenius. Kustantaja esittelee kirjaa seuraavasti: Sodan ajan kenraaleista kirjoitetut teokset käsittelevät tavanomaisesti sankareita ja menestyjiä. Silmiinpistävänä poikkeuksena kenraalien keskuudessa erottuu Wallenius. Hän oli paitsi antisankari, poliittinen kenraali ja Mannerheimin erottama ”epäonnistuja” myös maisteri, filosofi, kirjailija ja eränkävijä. Kirja ei ole ensimmäinen Walleniuksesta kirjoitettu […]
Jaakko Puuperän toimittamalle teokselle on antanut taloudellisen tukensa ja sisällöllisen panoksensa Jääkärisäätiö, jonka tavoitteena on ylläpitää jääkärien perintöä ja muistoa. Kirjan kirjoittajat ovat niin Jääkärisäätiön ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen aktiiveja, jääkäriliikkeen historiaa harrastavia tahoja, Puolustusvoimien henkilöstöä kuin akateemisia historiantutkijoita. Yhteensä kirjoittajia on 21, joten kyseessä on suuren kirjoittajajoukon yhteistyön tulos. Useasta eri taustasta tulevasta kirjoittajasta […]
Kuten kirjoittaja itsekin toteaa esipuheessaan, Pentti Airion teos Walter Hornista ei ole varsinainen ”kattava elämäkerta”, vaan keskittyy joihinkin laajempaa kiinnostusta herättäviin teemoihin kohdehenkilön elämässä. Tällaisiksi keskeisiksi teemoiksi Airion teoksessa nousevat jääkäriliikkeen synty ja niin sanottu Pohjola-aktivismi. Erityisesti jälkimmäinen on toistaiseksi jäänyt melko vähäiselle huomiolle ja kirjassa luodaankin mielenkiintoista kuvaa erityisesti aktivistien yhteysverkostoista. Pohjola-aktivismi näyttää kuuluneen […]
Suomen turvallisuuspoliisin päälliköistä ei ole aiemmin kirjoitettu elämäkertoja, joten Matti Lackman on kirjallaan tehnyt aluevaltauksen, jolle täytyy toivoa jatkoa. Esko Riekki oli Etsivän keskuspoliisin pitkäaikaisimpana päällikkönä vuodesta 1923 ja ehti toimia nimenmuutoksen jälkeen Valtiollisen poliisin ensimmäisenä päällikkönä ennen eroaan vuonna 1938. Ennen poliisiuraansa hän värväsi jääkäreitä ja uransa päätyttyä SS-miehiä Saksaan. Siviilityötä Riekki teki Kansallisen […]
Arvostelu
Aseelliseen voimaan littyneet kysymykset olivat 1920-30-luvuilla näkyvä osa yhteiskunnallista keskustelua ja julkisuutta. Instituutiona sotaväki herätti jonkinlaisia intohimoja kaikissa poliittisissakin ryhmissä. Itse puolustuslaitos luonnollisesti vältteli politisoitumisen leimaa. Se katsoi tehtäväkseen täysin epäpoliittisen ”kansallisen tehtävän” suorittamisen ja pyrki virallisesti pysymään yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella. Vaikka upseerien kuuluminen poliittisiin puolueisiin kiellettiin jo 1918, ei yhteiskunnallisesti suuntautunutta ajattelua voitu kahlitakaan. […]