Nuori ruotsalainen virkamies Carl Gustaf Zetterqvist päätti vuonna 1842 kerätä niin monta käännöstä kuin mahdollista vanhasta suomalaisesta kansanrunosta ”Jos mun tuttuni tulisi”. Reilun viidentoista vuoden aikana käännöksiä kertyi yli 460.
Vain harvat haluavat muistaa maamme kansainvälisintä runoilijaa, kääntäjää ja beat-sukupolven tulkkia Anselm Holloa, joka toimi yli 60 vuotta suomalaisen kirjallisuuden suurlähettiläänä ja teki tunnetuksi pienen maan runoilijoita. Ilman Holloa anglosaksisessa maailmassa ei tunnettaisi esimerkiksi Pentti Saarikoskea tai Paavo Haavikkoa.
Kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen välillä ei suinkaan ole ollut riittävästi yhteistyötä, niin itsestäänselvää ja olennaista kuin sen pitäisikin olla. Ehkä asiaan on vaikuttanut se, että kielentutkimuksessa on voimakkaasti siirrytty puhekielen tutkimiseen, jolloin kirjoitetut tekstit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta kirjallisuudentutkijat eivät useinkaan ole huomioineet kielentutkimuksen kysymyksenasetteluja ja metodien soveltamismahdollisuuksia. Näin ollen Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki onkin […]
Johannes Schefferuksen teoksessa Lapponia (1673) on kaksi Olaus Sirmalta saatua saamenkielistä joikua, jotka käännettiin seuraavilla vuosisadoilla kymmenille kielille. Kääntäjien joukossa olivat muun muassa suomalaiset Franzén, Runeberg ja Lönnrot sekä monet muut. Sirman joikutekstejä tutkinut hollantilainen antropologi Nellejet Zorgdrager toteaa kirjassaan, että ”kahdella lyhyellä saamenkielisellä rakkauslaululla, jotka edustavat Euroopassa lähes tuntematonta kirjallisuutta ja kulttuuria, on eurooppalaisessa […]
Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]
Arvostelu
Omalla äidinkielellä luettu teksti on helpompi omaksua kuin vieraalla kielellä luettu, ja kaikista tiedonaloista pitää pystyä keskustelemaan myös suomeksi, toteaa kokenut ja palkittu tieto- ja kaunokirjallisuuden suomentaja Natasha Vilokkinen teoksessaan Tiedontuottajat: Opas tietokirjan suomentajalle. – Samoja ajatuksia on esittänyt myös tunnettu tieteen yleistajuistaja Tiina Raevaara kirjassaan Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle (2016). – On siis […]
Kirjan kahden osan runsaat 1300 sivua sisältävät suuren määrän kirjoituksia: reilusti yli sata eriluonteista artikkelia ja yli kolmekymmentä kääntäjäesittelyä sekä laajat bibliografiat ja hakemistot. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista käsitellä kirjan hyvin erilaisia ja -laajuisia kirjoituksia erikseen eikä edes esimerkinomaisesti. Kukin aihepiiri vaatisi oman arvionsa, jottei käsittelystä tulisi virheiden, puutosten tai omien mieltymysten luettelua. Käsittelen […]