Fantasia on kirjallisuudenlaji, joka luonteelleen tyypillisesti on syntynyt monta kertaa. On ehdotettu, että fantasiagenre sellaisena kuin me sen tunnemme olisi syntynyt reaktiona ensimmäisen maailmansodan kauhuille, tarpeena pelkistää tarinoiden kosmologia hyvän ja pahan taisteluksi. Modernin fantasian isoisänä pidetty englantilainen J.R.R. Tolkien (1892–1973) on tässäkin mielessä lajityypin esikuvallisin edustaja. Tolkien selvisi maailmansodan juoksuhaudoista menettäen kaikki toverinsa, mutta […]
Sata vuotta täyttävän Kalevalaseuran vuosikirjan rikas ja antoisa juhlanumero Paradigma herättää jo nimellään kysymyksen: voiko ihmis- ja yhteiskuntatieteissä puhua paradigmoista? Kun fyysikko Thomas Kuhn teoksellaan Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) toi paradigman käsitteen oppihistorialliseen keskusteluun, hän tarkoitti luonnontieteitä. Niissä tieteiden ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat ovat paradigmaattisesti muuttuneet. Sen jälkeen, kun Isaac Newton luonnontieteiden suurella vuosisadalla 1600-luvulla […]
Suomalaiset kodinhaltiat -teoksen perusaineistona olevien haltijaperinnekokoelmien massiivinen kerääminen SKS:n Kansanrunousarkistoon alkoi vuonna 1935, jolloin vietettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlavuotta. Martti Haavio (1999-1973) ei tyytynyt tähän vaan käytti lähteinään niin Viron kuin Ruotsinkin perinnearkistoja ja heitti aineistonsa tueksi ja selitystensä pohjaksi lisäksi aineistoja kaukaisista kulttuureista ympäri Eurooppaa ja laajemminkin. Haavion peruslähtökohta aineiston käsittelylle edustaa vielä ns. suomalaista metodia, […]
Tällä hetkellä vallitsee erityinen kiinnostus erilaisiin naistoimijoihin, ja tietokirjallisuudessa nostetaan esille historian marginaaliin jääneitä naisia, kuvataan kirjallisuuden ja muiden taiteiden unohdettuja taitajia. Kansanperinteen naishahmojen kuvaaminen sopii hyvin tähän boomiin. Tutkija Karolina Kouvola on kirjoittanut aikaisemmin useita tietokirjoja, mm. soturikulttuureista ja naispuolisista sotilasjohtajista, lisäksi hän on kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Teoksessa Pohjolan jumalattaret esitellään yli kolmekymmentä kotimaisen […]
Åbo Svenska Teater tuo Kalevalan lavalle näytöksenä, joka yhdistää musiikkiteatterin ja visuaalisen teatterin sekä animoidut esineet ja nukkehahmot. Juuri ensi-iltansa saanutta näytelmää kuvaillaan Helsingin Sanomien arvostelussa riemukkaaksi versioksi Kalevalasta, missä ei kuvia kumarrella. Näyttämöllä suuri 30 hengen näyttelijäensemble punoo kalevalamitan ja näytelmään tehdyt uudet laulut yhteen. Konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Jakob Höglund, joka ohjasi […]
Karjalan Sivistysseura ja Paikkarin torpan tuki, kaksi äkkiseltään ajateltuna toisistaan kaukana olevaa kulttuuriyhdistystä ovat löytäneet toisensa luonnollisen teeman yhteydessä. Karjalan Sivistysseura on karjalaisen kulttuurin tukija ja edistäjä ja yhdistää karjalaiset valtakuntien rajan molemmin puolin huolehtimaan kielestään ja kulttuuristaan. Se on sitä kautta myös Elias Lönnrotin työn arvossa pitäjä ja häneen liittyvän tutkimuksen tukija. Siksipä Sivistysseura […]
Kalevala elävänä tai kuolleena –projekti näkyy ja kuuluu Tavastialla 20.-21.2019 kun vasta ilmestyneen Kalevala elävänä tai kuolleena –levyn artistit nousevat lavalle. Levyllä artistit, kuten Paleface, Ismo Alanko ja Mara Balls, joilla ei ole ollut aikaisempaa suoraa yhteyttä kansanrunouteen, yhdistelevät kansanrunoutta omaan musiikilliseen tyyliinsä. Kalevala elävänä tai kuolleena -levyllä äänen saavat niin Kalevalan Aino kuin esimerkiksi […]
Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.
Martti Haavio (22.1.1899−4.2.1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija, joka vuosina 1949−1956 toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen saksankielinen väitöskirjansa vuonna 1929 käsitteli ketjusatuja. Sen jälkeen hän kirjoitti useita laajoja tutkimuksia, mm. Suomalaisten muinaisrunojen maailma (1935), Suomalaiset kodinhaltiat (1942), Kansanrunojen maailmanselitys (1955), Karjalan jumalat (1959) ja Kuolematonten lehdot (1961). Haaviolla oli tavattoman laaja maailmanmytologian tuntemus ja […]