Nuori ruotsalainen virkamies Carl Gustaf Zetterqvist päätti vuonna 1842 kerätä niin monta käännöstä kuin mahdollista vanhasta suomalaisesta kansanrunosta ”Jos mun tuttuni tulisi”. Reilun viidentoista vuoden aikana käännöksiä kertyi yli 460.
Korkeakirjallinen kulttuuri hylkäsi mitallisen runomuodon ja loppusointujen käytön 1900-luvun puolimaissa. Riimi näytti kirjallisessa lyriikassa vanhahtavalta, se sopi lastenloruihin ja iskelmään, mutta ei vakavahenkisen kirjallisesti kouliintuneen lyyrikon käyttöön. Mitallisuus ja riimi siirtyivät osaksi populaarikulttuuria, ensin iskelmäsanoituksiin, sitten rock-lyriikkaan ja räppiin kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.
Vilho Rikkosen teoksella Vainajainpalvontataikoja tunnettujen kauhutapausten johdosta lienee jonkinlainen kulttimaine, ehkä sitä oletetaan jonkinlaiseksi mustan magian ohjekirjaksi. Päättelen näin sillä perusteella, että vähän yli satasivuisesta, pehmeäkantisesta kirjasta pyydetään antikvaareissa jopa yli sataa euroa. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi omakustanteena vuonna 1931, jolloin oli paljastunut suurta kohua aiheuttanut ns. Tattarisuon tapaus. Malmin Tattarisuolla sijaitsevasta lähteestä oli löytynyt […]
Tällä hetkellä vallitsee erityinen kiinnostus erilaisiin naistoimijoihin, ja tietokirjallisuudessa nostetaan esille historian marginaaliin jääneitä naisia, kuvataan kirjallisuuden ja muiden taiteiden unohdettuja taitajia. Kansanperinteen naishahmojen kuvaaminen sopii hyvin tähän boomiin. Tutkija Karolina Kouvola on kirjoittanut aikaisemmin useita tietokirjoja, mm. soturikulttuureista ja naispuolisista sotilasjohtajista, lisäksi hän on kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Teoksessa Pohjolan jumalattaret esitellään yli kolmekymmentä kotimaisen […]
Kalevalaseuran palkinto 10 000€ eurooppalaisten ihmesatujen, Kalevalan ja Kantelettaren tutkijalle prof. emer. Satu Apolle. Kalevalaseura myönsi Kalevalan päivän juhlassaan professori emerita Satu Apon 10 000 euron tunnustuspalkinnon. Hän tutkinut mm. eurooppalaisia ihmesatuja, Euroopan varhaisia kansanrunojulkaisuja, Kalevalaa ja Kanteletarta, suomalaista kansanrunoutta ja Aleksis Kiveä.
Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.
Martti Haavio (22.1.1899−4.2.1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija, joka vuosina 1949−1956 toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen saksankielinen väitöskirjansa vuonna 1929 käsitteli ketjusatuja. Sen jälkeen hän kirjoitti useita laajoja tutkimuksia, mm. Suomalaisten muinaisrunojen maailma (1935), Suomalaiset kodinhaltiat (1942), Kansanrunojen maailmanselitys (1955), Karjalan jumalat (1959) ja Kuolematonten lehdot (1961). Haaviolla oli tavattoman laaja maailmanmytologian tuntemus ja […]