Martta Heikkilän toimittama Taidekritiikin perusteet (2012) on jaettu taiteenalojen mukaan esitteleviin artikkeleihin. Etualalla ovat tietysti perinteiset taiteet, tosin sellaisessa järjestyksessä, jota ei ole erikseen perusteltu. Professori Kuisma Korhonen esittelee kirjallisuuskritiikin historiaa ja sen perään Outi Lahtinen teatterin ja Juha-Heikki Tihinen kuvataiteen kritiikkiä. Tämän jälkeen seuraa kuitenkin Veijo Hietalan artikkeli elokuvakritiikistä ja vasta sitten Susanna Välimäen […]

Lue lisää

Timo Vihavaisen uusin teos koostuu esseistä, joita tekijän omien sanojen mukaan ”yhdistää kysymys aikakautemme luonteesta”, jota tarkastellaan ”sekä läheltä että hieman kauempaakin” historiallisessa perspektiivissä. Taustalla vaikuttaa voimakkaana tekijän näkemys, jonka mukaa ei vain edistysusko olisi hiipunut, vaan myös itse edistys loppunut. Näin aseteltuna teos on tavallaan Francis Fukuyaman Historian loppu ja viimeinen ihminen -teoksen antiteesi. […]

Lue lisää

Kirjaa lukiessani huomasin provosoituvani Ehrnroothin teeseistä, mikä on hyvä, sillä näin ollen asiat on esitetty niin selkeästi, että niistä voi olla myös eri mieltä. Teoksen pamflettimaisuus ohjasi myös kirja-arviotani keskustelevaan suuntaan. Ehrnrooth näkee hyvinvointiyhteiskunnan ongelmaksi liiallisen yksilön vapauden Ehrnrooth tulkitsee hyvinvointiyhteiskunnan ainoaksi päämääräksi yksilön hyvinvoinnin ja onnellisuuden maksimoinnin. Hän painottaa, että hyvinvointia haetaan vain yksilökohtaisesti […]

Lue lisää