Alkajaisiksi kirjan toimittaja ja tietokirjalija Jussi K. Niemelä asettaa Pentti Linkolan maltillisesti aatehistorialliseen viitekehykseen. Mies saa koordinaattinsa muiden ikoneiden joukosta, ansiot ja merkitys tunnustetaan arvioinnin ja paikanmäärityksen arvoisiksi. Kirjoittaja osoittaa Linkolan aikakauden kuumia pisteitä ekologian ja ihmisen välisessä suhteessa. Tässä 1900-luvun loppupuolen ja uuden vuosituhannen taitteen maailmassa dramatiikkaa edustivat väestönkasvu sekä ekologian, ympäristöliikkeiden, eläinoikeusliikkeiden ja […]
Sosiologi Alison Phippsin ajankohtainen ja tähdellinen kirjanen käsittelee hyvällä otteella modernin feminismin kipupisteitä erityisesti sosiaalisen median aikakaudella. Keskeinen kysymys kuuluu, kuka saa äänensä kuuluviin ja kenen puolesta voidaan puhua. Vaikea, mutta tärkeä kysymys kuuluu myös, kenen etuja eri feministiryhmät todella edistävät. Phippsin teos koostuu kuudesta luvusta, jotka käsittelevät hyvin lähekkäisiä teemoja eli feminismiä 2000-luvun läntisessä, […]
Viime vuosikymmenien aikana historian ja muidenkin alojen tutkimuksessa on tapahtunut useita ”käänteitä”. Animal turn– eläinkäänne – on yksi niistä. Se haastaa katsomaan ympärillämme olevia muunlajisia olentoja aktiivisina ja tuntevina toimijoina. Etenkin eläintuotannosta on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti, vaikkakin keskustelu on ollut varsin historiatonta. Siinä esiintyy myös jyrkkiä mielipide-eroja ja sitä sävyttää käsitys eläinten ”luonnollisesta” roolista […]
David Graeberin ja David Wengrow’n kirja Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia käsittelee oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntien ja ihmisen historiaa laajalla otteella. Alkuteos julkaistiin vuonna 2021 ja se herätti silloin suurta kansainvälistä huomiota ja keskustelua niin tutkijoiden kuin maallikoidenkin keskuudessa. Esipuheen mukaan suunnitteilla oli ollut tehdä jatkoa samasta aiheesta, mutta hankkeesta jouduttiin luopumaan, kun David Graeber menehtyi yllättäen […]
Martta Heikkilän toimittama Taidekritiikin perusteet (2012) on jaettu taiteenalojen mukaan esitteleviin artikkeleihin. Etualalla ovat tietysti perinteiset taiteet, tosin sellaisessa järjestyksessä, jota ei ole erikseen perusteltu. Professori Kuisma Korhonen esittelee kirjallisuuskritiikin historiaa ja sen perään Outi Lahtinen teatterin ja Juha-Heikki Tihinen kuvataiteen kritiikkiä. Tämän jälkeen seuraa kuitenkin Veijo Hietalan artikkeli elokuvakritiikistä ja vasta sitten Susanna Välimäen […]
Timo Vihavaisen uusin teos koostuu esseistä, joita tekijän omien sanojen mukaan ”yhdistää kysymys aikakautemme luonteesta”, jota tarkastellaan ”sekä läheltä että hieman kauempaakin” historiallisessa perspektiivissä. Taustalla vaikuttaa voimakkaana tekijän näkemys, jonka mukaa ei vain edistysusko olisi hiipunut, vaan myös itse edistys loppunut. Näin aseteltuna teos on tavallaan Francis Fukuyaman Historian loppu ja viimeinen ihminen -teoksen antiteesi. […]
Kirjaa lukiessani huomasin provosoituvani Ehrnroothin teeseistä, mikä on hyvä, sillä näin ollen asiat on esitetty niin selkeästi, että niistä voi olla myös eri mieltä. Teoksen pamflettimaisuus ohjasi myös kirja-arviotani keskustelevaan suuntaan. Ehrnrooth näkee hyvinvointiyhteiskunnan ongelmaksi liiallisen yksilön vapauden Ehrnrooth tulkitsee hyvinvointiyhteiskunnan ainoaksi päämääräksi yksilön hyvinvoinnin ja onnellisuuden maksimoinnin. Hän painottaa, että hyvinvointia haetaan vain yksilökohtaisesti […]
Helsingin Sanomien pitkäaikaisella musiikkikriitikolla Seppo Heikinheimolla (1938-1997) oli työtehtäviensä ansiosta mahdollisuus tutustua moniin ihmisiin elämänsä kuluessa. Toimittajantyönsä ohella hän ehti palvella Helsingin kaupunginorkesterin apulaisintendenttinä, Nykymusiikkiseuran sihteerinä, Organum-seuran varapuheenjohtajana, Jyväskylän Kesän organisaattorina, Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana ynnä useissa muissa luottamustehtävissä. Vuonna 1972 hän julkaisi Helsingin yliopistoon tekemänsä väitöskirjan. Heikinheimo olikin hyvin tehokas luonne. Dmitri Shostakovitshin muistelmat kääntyivät […]