Kittilän kunta juhli 150-vuotista historiaansa vuonna 2018. Tuolloin kunnanvaltuusto päätti tuottaa kittiläläisille – ja miksei muillekin – teoksen kunnan ja kuntalaisten historiasta. Viisaasti kylläkin päädyttiin ratkaisuun, jonka perustana oli historiatoimikunta, jossa toki oli mukana kunnan hallinnon edustajat, mutta joka pääasiassa koostui eri alan tutkijoista, joista suurimmalla osalla oli henkilökohtaiset suhteet Kittilään. Työhön valjastettiin kaikkiaan viisitoista […]

Lue lisää

1

Lauri Laitinen joutui urallaan monenlaisiin riitoihin. Osa niistä koski kirkkoherran palkkausta, virkatalon hoitoa ja suhteita paikallisiin vaikuttajiin ja virkaveljiin. Ne koskivat myös pappismiehen omaperäistä toimintaa, kun hän ei rukoillut esivallan puolesta, vältteli sankarihautajaisia, siunasi haudan lepoon metsäkaartilaisen ja opetti, että Jeesus oli työmies ja metsäkaartilainen. Sodan jälkeen hän oli perustamassa Kemijärvelle SKP:n paikallisosastoa ja toimi […]

Lue lisää

Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot – joita oli Suomen Lapissa enemmän kuin maakunnan omia asukkaita eli parhaimmillaan parisataatuhatta sotilasta – rakensivat hallussaan olleelle seudulle useita linnoitteita. Tärkein näistä oli massiivinen Käsivarren vaarojen ja suurtuntureiden läpi kulkenut Sturmbock. Massiivinen puolustuslinja oli kymmenien kilometrien pituinen ja joissakin kohdissa jopa useiden kilometrien levyinen. Se koostui korsuista, ampuma-asemista ja […]

Lue lisää

Yrjö Aukusti Wallinmaan (1892–1943) kausi Oulun hiippakunnan piispana jäi parin viikon mittaiseksi, mutta hänet muistetaan silti erityisesti Pohjois-Suomessa. Wallinmaa sai surmansa jatkosodan ehkä tunnetuimmassa partisaani-iskussa Saariselän Laanilassa heinäkuisena yönä. Samassa hyökkäyksessä menehtyi heti kaksi muuta ihmistä, ja neljäs uhri taisteli hengestään sotasairaalassa vielä joitakin päiviä. Ville Jalovaaran Piispa Wallinmaan surmassa yhdistyvät kirkko- ja sotahistoria sekä […]

Lue lisää

Rovaniemen taidemuseo on kansainvälisesti suuntautunut pohjoisen taiteen asiantuntija. Museon kokoelmissa on noin 5 000 taideteosta ja se toimii Lapin alueellisena vastuumuseona. Rovaniemen taidemuseon karttuva museokokoelma, Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma, on Suomen edustavimpia nykytaiteen kokoelmia. Taidemuseo sijaitsee kulttuuritalo Korundissa, joka on myös Lapin kamariorkesterin koti. Talon markkinoinnista huolehtii Arktikum-palvelu Oy. Haemme yhteistyökykyistä johtajaa tehokkaaseen […]

Lue lisää

”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]

Lue lisää

Lapin Kansa on julkaissut verkkogallerian, joka esittelee sata Hildur Larssonin (1882–1952) Lapista ja lappilaisista ottamaa valokuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lapin valokuvauksen unohdetun uranuurtajan kuvissa esiintyy ihmisiä, tapahtumia ja maisemia enimmäkseen Rovaniemeltä, mutta myös Kemistä, Kemijärveltä, Kolarista, Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta. Suurin osa verkkogallerian kuvista on aiemmin julkaisemattomia. Hildur Larsson (1882–1952), vuodesta 1916 Hildur Sammallahti, oli alun perin […]

Lue lisää

Apajalahden kirjan Lappi alkaa napapiiriltä. Oppaassa Lappi on jaettu viiteen kulttuurialueeseen, joista Rovaniemi on yksi, omaleimaisen kaupunkikulttuurinsa edustajana. Muut alueet ovat Saamenmaa, läntinen Tunturi-Lappi, Itä-Lapin kulttuuriseutu, ja Tornionlaakson kulttuurialue. Apajalahti tuo kunnittain esille pohjoisten kylien historiaa, kulttuuria ja niiden nykytilaa. Aihepiirien sijaan Apajalahti on jaotellut kirjan kuntakohtaisesti. Ratkaisu on hyvä, sillä esimerkiksi automatkalla on helppo […]

Lue lisää

Prikaatikenraali ja dosentti Pentti Airion kirja on tyypillinen sotahistoria, jossa pääpaino on sotatapahtumien yksityiskohtaisessa kuvaamisessa. Sodan tapahtumista on kirjoitettu runsaasti ja Airiokin on voinut käyttää hyväkseen aikaisempaa tutkimus- ja muistelmakirjallisuutta. Lähdeluettelosta ei kuitenkaan löydy läheskään kaikkea aihetta käsittelevää relevanttia kirjallisuutta. Arkistoja hän on tutkinut Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa, josta löytyneet ruotsalaisraportit ovat kiinnostavia. Entisen […]

Lue lisää

Matka pohjoiseen jonka teki ja kuvasi ravennalainen Francesco Negri ilmestyi italiaksi vuonna 1700, kaksi vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen. Teos kuuluu matkakirjojen lajityyppiin, joka oli hyvin muodikas tuolloin ja vielä paljon myöhemminkin. Katolisena pappina Negri (1623–1698) ei liene matkustellut 1660-luvun luterilaisessa Skandinaviassa vain uteliaan mielenlaatunsa vuoksi tai lukeakseen jumalaisen käden jälkiä maailmasta, vaan tutkiakseen mahdollisuuksia palauttaa […]

Lue lisää

Klondiken kultaryntäyksestä on juuri kulunut sata vuotta. Kammottaviakin ihmiskohtaloita sisältänyt valloitus dokumentoitiin äskettäin televisiosta tulleella ohjelmalla, jonka perussanoma ei jäänyt epäselväksi: ihmiset eivät ole tajunneet, että kultaa ei ole ihan helppo saada. Lämpimiin ilmoihin tottuneita amerikkalaisia oli jopa huvittava ajatella Kanadan ja Alaskan tulipalopakkasissa. Jokin piti kuitenkin monia paikoillaan eivätkä kaikki suinkaan paenneet pakkasia. Osa […]

Lue lisää