Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]
”Tässä asui Franz Olof Kollmann, s. 1941 Helsinki. Luovutettiin Gestapolle 6.11.1942. Vietiin Auschwitziin 1943. Murhattiin.” Näin lukee keskimmäisessä kolmesta messinkisestä laatasta, jotka upotettiin Helsingissä Munkkiniemen Puistotien katukiveykseen lauantaina 2. kesäkuuta 2018. Ne ovat Suomen ensimmäiset ”kompastuskivet”, osa kansallissosialismin uhreille ympäri Eurooppaa pystytettyjen muistomerkkien verkostoa, jonka tarkoituksena on tuoda uhrien muisto näkyviin niille paikoille, joissa he […]
Historiallisen Aikakauskirjan Vuoden 1918 muistot ja vaikutushistoria -teemanumero on ilmestynyt. Numerossa avataan vuodesta 1918 tehtyä tutkimusta ja tarjotaan uudenlaisia näkökulmia sisällissodasta käytyyn keskusteluun. Lisäksi FM Virva Liskin arvio jatkaa keskustelua Marjo Liukkosen huomiota herättäneestä Hennalan naismurhat 1918 -teoksesta. Liskin arvio lähdeviitteillä varustettuna löytyy Historiallisen Aikakauskirjan kotisivuilta. Päätoimittaja Anu Lahtinen kirjoittaa: ”Vuoden mediakeskusteluista äänekkäin on hiukan […]
Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Agoran mukaan Venäjällä on kymmenen viime vuoden aikana ilmennyt yli 100 oikeusjuttua, joissa on nostettu syyte historian tulkintoihin liittyvissä tapauksissa. Useimmat syytteet ovat koskeneet 1900-luvun historiaan liittyviä tulkintoja – erityisesti toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton osuutta siihen. Historian vääristä tulkinnoista voi Venäjällä seurata hallinnollisia rangaistuksia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten sakkoja tai vankeutta. Oikeusistuimet voivat […]
Keväällä 2018 ilmestynyt YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Keskusteluun ovat osallistuneet paitsi historioitsijat, myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen tutkijat. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 22.5. aiheeseen kannanoton ”Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä”. Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – […]
Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta, opetusta, opiskelua ja tapahtumia esitellään kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Hiiskuttua-verkkolehdessä. Kevätnumerossa 2018 humanistisen tiedekunnan tutkijat, opiskelijat ja opettajat sukeltavat muistin, muistamisen ja muistojen syövereihin. Numero sisältää myös Sirkkalan kasarmialueen historiaa luotaavan monipuolisen, pääosin museologian opiskelijoiden laatiman lukupaketin. Miten toimivat kulttuuriset muistit: puhutut kielet, arkistot ja museot? Kenen menneisyys on […]
Arvostelu
Historian käyttö ja väärinkäyttö on Erkki Tuomiojan aloitteesta vuonna 2015 perustetun järjestön Historioitsijat ilman rajoja Suomessa edustava käyntikortti. Teos on antologia, jonka kirjoittajat lähestyvät aihetta eri näkökulmista. Toimittaja on jakanut artikkelit kolmeen ryhmään: historian poliittista käyttöä yleisesti ja teoreettisesti tarkastelevat, eri maiden tapauksia erittelevät artikkelit ja viimeisenä historian konfliktinratkaisupotentiaalia kokoavasti arvioiva artikkeli. Ensimmäisen ryhmän kirjoittajina […]