Artikkelit

Väärä historiantulkinta voi johtaa vaikeuksiin Venäjällä

Saksan ja Neuvosliiton joukkojen yhteinen voitonparaati Brest-Litovskissa 22.9.1939. Bundesarchiv Bild 101I-121-0011A-23, Wikipedia.

Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Agoran mukaan Venäjällä on kymmenen viime vuoden aikana ilmennyt yli 100 oikeusjuttua, joissa on nostettu syyte historian tulkintoihin liittyvissä tapauksissa. Useimmat syytteet ovat koskeneet 1900-luvun historiaan liittyviä tulkintoja – erityisesti toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton osuutta siihen.

Historian vääristä tulkinnoista voi Venäjällä seurata hallinnollisia rangaistuksia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten sakkoja tai vankeutta. Oikeusistuimet voivat myös kieltää vääriä tulkintoja sisältäviä ”informatiivisia materiaaleja” tai julistaa arkistoaineistoja salaisiksi.

Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen voitonparaatissa syyskuussa 1939. Kenraaliluutnantti Mauritz von Wiktorin, panssarikenraali Heinz Guderian sekä prikaatinkomentaja Semyon Krivoshein, jonka seuraava komennus oli Neuvostoliiton hyökkäyksessä Suomeen marraskuussa.
Bundesarchiv Bild 101I-121-0011A-22, Wikipedia.

Permiläinen bloggaaja Vladimir Luzgin oli ensimmäinen, joka tuomittiin toukokuussa 2014 voimaan tulleen lain mukaan ”natsismin rehabilitoinnista” 200 000 ruplan sakkoihin. Luzgin oli kertonut sosiaalisessa mediassa, että Neuvostoliitto ja Saksa toimivat läheisessä yhteistyössä, kun ne hyökkäsivät vuonna 1939 Puolaan.

Lutzgin kieltäytyi maksamasta sakkoja ja valitti tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Lutzgin pakeni Venäjältä ja anoi Tšekistä turvapaikkaa, jota hänelle ei kuitenkaan myönnetty.

Venäjällä natsismin rehabilitoinnin kieltävä laki tuli voimaan toukokuussa 2014 Krimin valtauksen jälkeen. Lain perustella voi saada 3 vuoden vankeustuomion natsismin rehabilitoinnista, ”epäkunnioituksen levittämisestä” Voiton päivää kohtaan tai sotamuistomerkkien häpäisemisestä.

Venäjä käytti Ukrainan vastaisessa sotapropagandassaan paljon toiseen maailmansotaan liittyvää retoriikka rinnastamalla natsi-Saksan ja Ukrainan nykyhallinnon. Itä-Ukrainan kaupunkeja mm. ”vapautettiin” ja Kiova olisi otettava takaisin USA:n tukemien ”ukrofasistien” käsistä.

Venäläisessä internet-mainoksessa kehotetaan tekemään oikea valinta ”natsi-fasististen” Donetskin ja Luhanskin tai venäläisen vapauden ja rauhan välillä. Vasemman puoleisessa kuvassa vaalijuliste Krimin äänestyksen ajalta maaliskuussa 2014. ”Maaliskuussa me valitsemme”. Kuvat Euromaiden press.

Myös demokraattisessa lännessä on voimassa ns. ”muistolakeja”, joiden nojalla on kriminalisoitu historiantulkintoja. Näistä tunnetuimpia ovat juutalaisten ja armenialaisten joukkomurhien kiistämisen kieltäminen tai natsisymbolien käytön kielto.

Lisätietoja:

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *