Uudet julkaisut

Hiiskuttua lehden teemana muisti, muistaminen ja muistot

Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta, opetusta, opiskelua ja tapahtumia esitellään kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Hiiskuttua-verkkolehdessä. Kevätnumerossa 2018  humanistisen tiedekunnan tutkijat, opiskelijat ja opettajat sukeltavat muistin, muistamisen ja muistojen syövereihin. Numero sisältää myös Sirkkalan kasarmialueen historiaa luotaavan monipuolisen, pääosin museologian opiskelijoiden laatiman lukupaketin.

Miten toimivat kulttuuriset muistit: puhutut kielet, arkistot ja museot? Kenen menneisyys on esillä, ja millä tavalla? Kuka jää muistiyhteisön ulkopuolelle?

Hiiskutun kevätnumerossa avataan erilaisia näkökulmia muistin, muistamisen ja muistojen teemoihin.

– Me humanistit olemme muistamisen ja tulevaisuustietoisuuden asiantuntijoita. Paitsi että me tutkimme tavanomaisia menneisyyksiä, me myös kysymme, miksi jotkut asiat päätyvät menneisyyksiin tai tulevaisuuksiin, ja mitä mielenkiintoista voisi löytyä salatuilta poluilta, päätoimittaja Matti Kamppinen toteaa pääkirjoituksessaan.

Kevätnumerossa pohditaan muun muassa, mitä muistitrendi kertoo historioitsijalle, mitä ja miten toisten elämistä ja muistoista voidaan kertoa, miten näppäilyntallennusohjelmia voi hyödyntää kirjoittamisen opetuksessa, millaisia näkymiä tekoäly avaa esimerkiksi yliopisto-opiskeluun ja kuinka western-elokuvien musiikki muokkaa kulttuurista muistia.

Tarjolla on myös luovan kirjoittamisen opiskelijoiden muistoja lyhytproosan muodossa.

Tietoa Hiiskutun kevätnumeron ilmestymisestä saa mielihyvin jakaa erilaisilla foorumeilla eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Jokaisen jutun lopussa on valikoima painikkeita, joiden avulla sen voi jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Hiiskuttua 1/2018

****

Hiiskuttua 1/2018
Pääkirjoitus

Matti Kamppinen: Mennyttä ja tulevaa

Sirkkala

Sirkku Pihlman: Museologian kursseilla tehdään tutuksi Sirkkalan kasarmialueen historiaa

Jaana Saarikoski: Asuintontista köyhäintaloksi, kasarmiksi, vankileiriksi ja yliopistoksi

Iida Salmi & Pinja Tervonen: Sirkkalan köyhäintalo vuosina 1833–1846

Magda Hukari, Ville Kaarela ja Jonna Parkkila: Sirkkala kasarmina 1846–1918

Kaisa Luhta ja Reetta Nykänen: Sirkkalan kasarmi vankileirinä

Kirsi Laine ja Tiina Tiihonen: Sirkkalan kasarmialue ja Kurjenkaivonkenttä

Tomi Metsälä, Sanna-Maria Mäkelä ja Karoliina Paulomäki: Sirkkala Suomen armeijan harmaissa

Tuomas Hovi: Sirkkalasta synkän turismin kohde?

Tutkimus ja opetus

Maria Patjas: Muistin maisemia ja varjoja

Jarkko Oraharju: Erään muistin elinkaari

Liisa Seppänen: Menneisyyden muistot ja paikan identiteetti

Mihail Oshukov, Jenniliisa Salminen ja Johanna Viimaranta: Vaihtoehtohistoriaa ja vaihtoehtoisia julkaisukanavia

Tuija Hovi: Kasvit, ihmiset, uskonnot

Maarit Leskelä-Kärki ja Uuden etsijät -hankkeen tutkijat: Unohdettu esoteerisuus

Pertti Grönholm: Mitä muistitrendi kertoo historioitsijalle?

Pia Koivunen ja Nina Tynkkynen: Kokemuksia tutkimus- ja opetusvaihdosta

Heidi Grönroos: Tumblr-fandomit ja totemismi

Henkilökunta

Kirsti Siitonen: Puoli vuotta eläkkeellä

Visa Immonen: Tieto kaunistaa rumankin esineen

Terhi Utriainen: Lumoa ja muita rajapintoja uskontotieteen kiikarissa

JP Jakonen: Miten siirtyä kuluttajasta tuottajaksi?

Opiskelijat

Lilli Halmela ja Veera Semi: Humanisti, hae Asklepiokseen!

Antti Lillman: Matkalle menneisyyteen

Ida Ijäs: Fosse Ardeatine ja muisti – tapaaminen Alessandro Portellin kanssa

Outi Pinomaa ja Sirkku Tunkkari-Yli-Suomu: Projektiharjoittelu AFinLAn syyssymposiumissa

Henriikka Uusitupa: Villi, vaarallinen Germania

Marta López de Mäkinen: Nykyisille ja tuleville opiskelijoille – ja jo valmistuneille

Laura Natri, Melina Lehtinen ja Ville Heirola: Monikielisyys tulevaisuuden oppimistyökaluna

Olli Lehtonen: Lännen tieltä Teksasiin: western-elokuvien musiikilliset konventiot kulttuurisen muistin muokkaajina

Antti Eränen ja Jaana Kähkärö: Geenieditoinnilla tulevaisuudessa yliopistoon?

Hanna Saari, Joona Saari ja Tommi Laitinen: Koneiden itsenäinen valta ihmisistä

Riku Airaksinen, Elisa Färm ja Saana Niemi: Yli-ihmiseksi uneksimalla

Ella Poutiainen: Humanismin ihmismuottia purkamassa

Anniina Kivineva, Sanni Lilja ja Juuso Airola: Kyborgit ihmisten joukossa

Opinnäytteet

Duha Elsayed: Nesessiiviverbin genreä rakentamassa

Heidi Hakkarainen: Huumorin muisti

Jaana Kouri: Vesi muistuttaa ja ihmiset muistavat

Helena Lindsten: Kahvinjuonti on osa kulttuuurista viestintäjärjestelmää

Johanna Skurnik: Tuntemattomasta tunnetuksi? Tieto historiallisen muutoksen voimana

Olli Lehtonen: Dixien sydämessä

Elina Virtanen: Jääkärien sairaanhoitaja Ruth Munckin muistot

Tapahtumat

Minna Seppänen: Status quo & quo vadis?

Maarit Mutta ja Mari Mäkilä: Ajatusten tie mielestä tekstiksi: näppäilyntallennusohjelmat opettajien ja tutkijoiden apuna

Essi Huuhka: Urheilu, valta ja politiikka tiukasti yhdessä

Lyhytproosa

Terhi Kokko: Matka muistoihin

Iiris Syrjä: Kuono ja nenä

Emma Röntynen: Sirpaleita

Hanna Laalo: Karkkikauppa

Maria Mäkituomas: Meteoriittijoulu

Shimo Suntila: Hiekkaa Hietarannan

Helka Oksanen: Jäljessä

Lotta Laitinen: Häpeän silmät

Ajankohtaista

Maarit Leskelä-Kärki: Kirja muistamisesta ja toisten elämistä

Kati Launis: Muisteltu, kerrottu, kuviteltu lapsuus

Matti Kamppinen: Integraalinen ajattelu avartaa myös humanistin tietoisuutta

Hiiskuttua-1-2018

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *