Musiikintekijöiden elämäkerrat ja muistelmat rakentavat faniutta ja henkilökultteja, mutta raottavat sen ohessa esimerkiksi erilaisten musiikkialan toimijuuksien ja verkostojen merkityksiä. Poikkeusyksilökin elää väistämättä omanlaistaan arkea, jota määrittävät kulloisenkin musiikkikulttuurin sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet. Joissain elämäkertakirjoissa nuo olosuhteet ovat lukijalle mielenkiintoisinta antia. Ihannetapauksessa tasapainottelu tyypillisen ja epätyypillisen välillä pitää viehätystä yllä alusta loppuun.
Sotsin talviolympialaiset 2014 olivat venäläisen huippu-urheilun voimannäyttö, aito Putin-spektaakkeli ja kilpailumenestys. Jopa dopingin vastainen kampanja tuotti tuloksia: aluksi kärähtäneitä näytti olevan vain nimeksi. Myöhemmin on selvinnyt jotakin aivan muuta. Mies, joka toi Venäjällä asiat päivänvaloon, joutui lähtemään maanpakoon Yhdysvaltoihin viisi vuotta sitten. Hän on entinen pitkänmatkan juoksija ja Moskovan antidopinglaboratorion entinen johtaja, tohtori Grigori Rodtshenkov […]
Suomentaja Seppo Sipilä on tehnyt mainiota työtä taiteillessaan Casanovan teoksen suullisten ja kirjallisten rekistereiden kanssa. Giacomo Casanovahan (1725–1798) on tunnettu nimenomaan tarinoistaan, seikkailijana ja matkamiehenä, Venetsian Lyijyvankilasta paenneena libertiininä, maagina ja mystikkona. Vasta myöhään hänet on noteerattu kirjailijana. Enää Elämäni tarinaa ei kuitenkaan pidetä vain uskaliaana viihdelukemistona, vaan teos on tunnustettu myös merkittävänä muistelmana. Muistelmafaktaa […]
Seppo Tiitinen seurasi lähes neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiesurallaan yhteiskunnallista ja kansainvälistä kehitystä politiikan aitiopaikoilta suojelupoliisin päällikkönä (1978–1990) ja eduskunnan pääsihteerinä (1990–2015). Jo uransa aikana Tiitinen tuli tunnetuksi letkeänä keskustelijana, mutta myös eräänlaisena yhteiskunnallisena unilukkarina, jonka sanalla oli oma merkittävä painoarvonsa maamme eri käänteissä. Ei siis mikään ihme, että Tiitisen muistelmien toivottiin raottavan salaisuuksien verhoa ja […]
Arvostelu
Professori Olavi Koivukangas on siinä mielessä harvinainen mies, että hän on väitellyt Australian siirtolaisuudesta kahdesti. Ensin Australiassa ja sitten Suomessa. Toisaalta hän on jokseenkin tyypillinen eteläpohjalainen, itsevarma, iso, komeaääninen ja muuttanut maailmalle. Niin kuin useimmat eteläpohjalaiset olivat ja tekivät 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa. Osa heistä palasi, osa jäi. Suurin osa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. […]
Arvostelu
Ruotsalaissyntyinen, sittemmin Yhdysvaltoihin kotiutunut kitarasankari Yngwie Johan Malmsteen (alkujaan Lars John Yngve Lannerbäck, s. 1963) oli 1980-luvulla iso tähti myös Suomessa. Grunge teki Malmsteenin edustamasta melodisesta hevirockista epämuodikasta 1990-luvun alussa. Huikeasta soittotekniikastaan ja klassiseen musiikkiin nojaavasta soittotyylistään ensi sijassa tunnettu Malmsteen on jatkanut itsepintaisesti omalla tyylillään, julkaissut tasaiseen tahtiin levyjä epäilemättä alati pienenevälle yleisölle sekä […]
Merkittävä suomennosurakka Renja Salmisen suomennostyö Michel de Montaignen (1533–1592) parissa on edennyt loppuun, Esseiden kolmanteen osaan. Kaksi ensimmäistä osaa on ilmestynyt aiemmin 2000-luvulla, ensimmäinen 2003 ja toinen 2008. Nyt suomennettu kolmas osa on Montaignen vanhuudenteos, jossa esseisti korjailee ja täydentää vuoden 1588 painosta, ryhtyy taas kerran vuoropuheluun aiemman itsensä kanssa. Viimeisessä osassa on paljon koko […]
Voiko kirjailija kertoa saman tarinan kahteen kertaan ilman että lukijat hermostuvat? Paul Auster näköjään voi – hänen omaelämäkertansa Mielen maisemissa (Report from the Interior) on hyvin samanlainen teos kuin pari vuotta sitten ilmestynyt ja saman tien suomennettu Talvipäiväkirja (Winter Journal). Molemmat kirjat kuvailevat tekijänsä lapsuutta amerikkalaisessa omakotilähiössä ja pikkukaupungin pojan yliopistovuosia tuoden vihdoin lukijan – […]
Arvostelu
Michel de Montaignen (1533-92) Esseet merkitsevät epäilemättä keskeistä omaa eurooppalaisena-olemisemme kulmakiveä, sillä jos tämä Ranskan renessanssin sokraattinen skeptikko Suomessa aina välillä unohdetaankin, niin kohta taas esseet pintautuvat ”edelleen tuoreina ja ajankohtaisina” ja ”taas meitä puhuttelevina” teksteinä. Ainakin suomalaista kulttuuriväkeä Montaignen ihanteet – epäily ja jatkuva kysely – ovat puhutelleet säännöllisin väliajoin. Edwin Hagforsin Tutkielmien ensimmäinen […]