Aikakaudella, jolloin mitä epäilyttävimmät kokemusasiantuntijat johdattavat kansaa milloin minkäkin villityksen pariin ja valemediat ovat kasvattaneet suosiotaan joidenkin ryhmien parissa, tietokirjalla soisi olevan entistä keskeisemmän roolin punnitun tiedon välittäjänä. Tietokirjailijaksi haikaileva tai jo sellaiseksi ryhtynyt saattaa kuitenkin yllättyä siitä, miten vähän tukea hänelle on tarjolla valitsemallaan tiellä. Kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta innostunut voi ilmoittautua erilaisille kursseille, ja tieteellisen […]

Lue lisää

Tietoarkisto on julkaissut tutkijan ohjeet kirjoitusaineiston keräämiseen Penna-palvelun avulla. Samalla päivitettiin Pennan käyttöehdot. Tietoarkiston ylläpitämän Pennan kautta tutkijat voivat kerätä esseetyyppisiä kirjoitusvastauksia ja arkistoida ne helposti jatkokäyttöä varten. Penna soveltuu esseetyyppisten kirjoitusten keräämiseen, ja sitä voivat käyttää tutkijat ja ylempien opinnäytetöiden aineistojen keräämiseen myös opiskelijat. Penna kehitettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden kanssa, ja palvelu […]

Lue lisää

Arvostelu

Vuonna 2015 matkattiin pariskunnan kanssa suomalaiseen keskiaikaan, sitten parin vuoden kuluttua muinaiseen Suomeen ja nyt opetetaan uusi sukupolvi etsimään menneisyyttä. Ilari Aalto on arkeologi ja kertoo opiskelemastaan ja tutkimastaan maailmasta ja maailmoista. Elina Helkala on kuvataiteilija, mediataiteen ja muinaistekniikan artesaani, joka tarjoaa lukijalle ja katselijalle kuvina sen, mitä Ilari ei jaksa tai pysty sanoina kuvaamaan. […]

Lue lisää

On ilahduttavaa, ettei Liisa Väisänen käytä esimerkkeinään tunnettujen taiteilijoiden läpikaluttuja teoksia, vaan poimii kohteikseen – ensi sijassa 1800- ja 1900-luvun italialaisten taiteilijoiden maalauksia – suurelle yleisölle jokseenkin tuntemattomia teoksia. Niitä on kirjassa kaikkiaan puolen sataa, ja niitä voidaan luonnehtia lähinnä realistisiksi. Vain yksi kirjan maalaus on englantilaisen William Scottin työ (1957) ja yksi eurooppalaistuneen kiinalaissyntyisen […]

Lue lisää

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]

Lue lisää

Lontoon Imperial Collegen tilastotieteen professorilla David J. Handilla on kunnianhimoinen tavoite. Hänen kirjoittamansa Tilastot pyrkii tarjoamaan aiheeseen vihkiytymättömälle lukijalle helposti omaksuttavan, mutta kattavan läpileikkauksen nykyaikaisen tilastotieteen perusajatuksista. Kirjanen kuuluu Art House -kustantamon Lyhyet johdatukset -sarjaan, jossa on toistaiseksi julkaistu kolme nimensä mukaisesti lyhyttä noin 150-200-sivuista tiedekirjaa: tilastojen lisäksi ne käsittelevät lääkkeitä ja dinosauruksia. Takakansitekstin mukaan […]

Lue lisää

Arvostelu

Omalla äidinkielellä luettu teksti on helpompi omaksua kuin vieraalla kielellä luettu, ja kaikista tiedonaloista pitää pystyä keskustelemaan myös suomeksi, toteaa kokenut ja palkittu tieto- ja kaunokirjallisuuden suomentaja Natasha Vilokkinen teoksessaan Tiedontuottajat: Opas tietokirjan suomentajalle. – Samoja ajatuksia on esittänyt myös tunnettu tieteen yleistajuistaja Tiina Raevaara kirjassaan Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle (2016). – On siis […]

Lue lisää

Tiina Raevaara on väitellyt perinnöllisyystieteessä vuonna 2005 tutkimuksellaan Functional significance of minor MLH1 germline alterations found in colon cancer patients (”pienten paksusuolisyöpäpotilailta löydettyjen MLH1-ituratamutaatioiden funktionaalinen merkitys”). Otsikosta päätellen julkaisu on kaukana yleistajuisesta, niin kuin tiede usein on. Tutkimuksen vastapainoksi tekijä on jo pitkään välittänyt tieteen tuloksia laajalle yleisölle ajankohtaisesti ja asiantuntevasti eri medioissa: tietokirjoin (Koiraksi […]

Lue lisää

John Gillard oli minulle aikaisemmin täysin tuntematon suuruus, mutta Luovan kirjoittajan työkirja osoitti hänen olevan kekseliäs kaveri. Epäilen, että hän on opiskeluaikanaan käynyt kirjoittamiskursseja, jotka eivät ole häntä tyydyttäneet tai joilta hän on napannut hyviä ideoita, ja koonnut sitten oman kurssin. Ilmeisesti mieltymystensä pohjalta Gillard on valinnut maailmankirjallisuuden suurten nimien joukosta 20 ja laatinut kunkin […]

Lue lisää

Julkaise tai tuhoudu. Johdatus tieteelliseen viestintään on opaskirja tieteelliseen julkaisemiseen, julkaisujen vaikutusten mittaamiseen ja tiedeviestintään. Kirja on myös kriittinen arvio siitä, miten akateeminen kilpailu vaikuttaa tieteen tekemiseen ja tekijöihin. Kirja toimii tieteentekijän käsikirjana. Se painottaa tieteen jakamista ja kritisoi tutkimustiedon kaupallistamista. Siitä kertaat, kuinka ja missä julkaiset, miten toimit refereenä, teet lähdeluettelon ja viestit. Kärkevä […]

Lue lisää