Hattujen sodan päiväkirjat tarjoaa lukukokemuksen, jonka ehdoton ydin ovat teoksen nimen mukaisesti päiväkirjat. Hattujen sodan kokeneiden kahden tanskalaisen upseerin, Ruotsin joukkojen mukana liikkuneen majuri Anders Hauchin ja vastapuolta edustaneen kapteeni Anthon von Diethardin, päiväkirjat on käännetty suomeksi jo neljä vuosikymmentä sitten (Mattila 1983). Nyt suomeksi ilmestyviä samasta ajanjaksosta kertovia päiväkirjoja on viimeksi hyödynnetty lähteinä sekä […]
Vaikka toisin voisi luulla, moni tärkeä Suomen historian merkkihenkilö on edelleen vailla elämäkertaa ja etenkin modernia, nykyajan tarpeista liikkeelle lähtevää tutkimusta. Charlotta Wolffin elämäkerta vapaaherra Johan Fredrik Aminoffista (1756–1842) korjaa yhden suuren puutteen juuri tässä mielessä, sillä aiempaa elämäkertaa Aminoffista ei ole kirjoitettu. Tärkeässä osassa Aminoff on Carl von Bonsdorffin teoksessa Statsmän och dignitärer (1921) […]
Teemu Keskisarjan teos Hattujen sota on aihepiiriltään surullisen ajankohtainen, vaikka tutkimuskohteena ovat pian 300 vuoden takaiset tapahtumat. Ajallisesta etäisyydestä huolimatta lukija pystyy peilaamaan mielessään Venäjän 1740-luvun alun luoteisella rajaseudulla käytyä sotaa vuoden 2022 Venäjän lounaisella rajaseudulla käynnissä olevaan sotaan. Kuten Keskisarja teoksensa alkusanoissa toteaa, ”sotien ”syttyminen” ja ”riehuminen” ovat vääriä sanoja. Eivät sodat luonnostaan syty […]
Jyväskylän yliopistossa pitkän päivätyön tehnyt Suomen historian professori Erkki Lehtinen (1929–2015) käsitteli useissa tutkimuksessaan Suomen ja suomalaisuuden asemaa Ruotsin vallan aikana. Hänen kuollessaan häneltä jäi pitkälle työstetty käsikirjoitus varhaisesta suomalaisesta patriotismista. Teos on nyt julkaistu Agricolan julkaisusarjassa käsikirjoituksessa olleella otsikolla Suomalaisesta patriotismista Ruotsin vallan aikana.
Professori Erkki Lehtinen (1929–2015) tunnetaan monista tutkimuksistaan, joissa hän tarkasteli suomalaisuutta, sen kokemista ja siihen suhtautumista keskiajan ja uuden ajan alun Ruotsin valtakunnassa. Lehtiseltä jäi kesken varhaista suomalaista patriotismia koskeva tutkimus, jonka parissa hän oli tehnyt työtä usean vuosikymmenen ajan. Tämä tärkeä aatehistoriallinen teos on nyt saatettu kaikkien ulottuville. Tarkastelun aikajänne yltää keskiajalta 1800-luvun alkuun, ja teoksessa käsitellään tunnettujen ajattelijoiden, kuten Anders Chydeniuksen ja Henrik Gabriel Porthanin ohella lukuisia aihepiirin tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneitä oppineita ja heidän teoksiaan.
Tietosanomat
Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]
Jo väitöstutkimuksessaan Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset: Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1570–1620 (2007) Anu Lahtinen kertoi Ebba Stenbock-Flemingistä. Nyt hän on kirjoittanut tuon vahvana naisena tunnetun valtarouvan elämäkerran Ebba, kuningattaren sisar. Kirja ei tosin käsittele vain yhtä aatelisnaista vaan myös tämän lähipiirin naisia, lapsia, miehiä ja perheitä 1500-luvun jälkipuoliskon ja 1600-luvun alun Ruotsissa. Esitys laajenee myös valtapolitiikan […]
Teemu Keskisarjan viimeisin kirja käsittelee suurta Pohjan sotaa (1700–1721). Sodassa Venäjä, Tanska ja Saksi-Puola liittoutuivat Ruotsia vastaan kasvattaakseen aluettaan ja valtaansa sen kustannuksella. Se onnistui lopulta vain Venäjälle. Olen arvostellut Keskisarjan kirjan Helsingin Sanomissa 6.10.2019. Agricolan toimituksen pyynnöstä esitän tässä arvosteluni hiukan muutetussa ja laajennetussa muodossa. Uskottava lopputulos Keskisarja on luonut kirjoitustyylin, jossa lukijan mielenkiintoa […]
Tiemuseon julkaisuja sarjassa on ilmestynyt Pohjois-Karjalan alueen liikenteen ja tienpidon historiaa käsittelevä tutkimus. Nimi on sikäli harhaanjohtava, että teoksessa käsitellään myös Raja-Karjalan ja Laatokan Karjalan pohjoisosien liikenteen historiaa. Ehkä nimen valinnan pohjana on ollut tutkimuksen tilaaja Pohjois-Karjalan tiepiiri, jonka edeltäjän Karjalan tiepiirin alueeseen mainitut alueet myös kuuluivat. Teos kattaa liikenteen historian Pohjois-Karjalassa alkaen ensimmäisestä asiakirjoissa […]