Eri sotien propagandasta on kirjoitettu hyllymetreittäin teoksia, ja ainakin äkkivilkaisulla saattaa monesti tuntua siltä, että uuden näkökulman löytäminen olisi, jollei mahdotonta, niin ainakin haastavaa. Jouni Takalo on tässä kuitenkin onnistunut: uudessa Merkkien mahti -teoksessaan kirjoittaja vie lukijan matkalle postimerkeillä tehdyn sotapropagandan pariin eri aikakausina. Käsitellyiksi tulevat niin kulloisenkin osapuolen omaan käyttöön tarkoitetut, voittoja juhlistavat postimerkit, […]
Vaikka Suomen kirjakauppojen historiavalikoimaa moititaan usein sotaisaksi, on yleisön kiinnostus sotahistoriaan yleensä rajautunut 1900-luvun tapahtumiin ja erityisesti toiseen maailmansotaan. Sota keskiajalla kattaa ajallisesti sotahistoriaa antiikin lopusta uuden ajan alkuun, ja maantieteellisesti se kurottaa käsittämään koko Euraasian ja Pohjois-Afrikan. Juho Wilskmanin oma erityisala – keskiajan Bysantti eli Itä-Rooma – näkyy erityisinä detaljeina ja vakuuttavana kokonaisuutena, mutta […]
Dosentti Pasi Tuunaisen Sodan maantiede. Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään koostaa yleiskuvaa sotilasmaantieteestä, joka on luettavissa yhdeksi sotataidon peruselementeistä. Tuunainen määrittää esipuheessa sotilasmaantieteen käsitteen seuraavasti: Sotilasmaantiede on sotilaallisten ongelmien ratkaisemista maantieteellisen tiedon avulla, ja siihen sisältyy kyky analysoida ja hyödyntää maastoa ja olosuhteita sotilaallisissa operaatioissa. (s. 5) Tuunainen kirjoittaa tehneensä “maastontiedustelua” historiallisten taisteluiden […]
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen varsinainen ammattiosaamisensa eli sotataito on jäänyt tutkimatta ja arvioimatta – mikä on tietysti pienoinen ihme, kun lukijoille on kuitenkin kerrottu kilometrikaupalla marsalkan sukutaustasta ja elämänvaiheista, matkoista ja ruokamieltymyksistä, naistuttavuuksista ja paljosta muusta. Mannerheimin johtamistapaa ja hänen suhdettaan alaisiinsa on käsitelty esimerkiksi […]
Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]
Artikkelikokoelman avaava osa käsittelee varhaisia Välimeren kulttuureita, joissa sotien ja sodankäynnin oikeutus oli usein jumalallista alkuperää tai kosmoksen järjestyksen ylläpitoa varten. Ensimmäinen artikkeli avaa Egyptin faaraoiden tehtäviä ”kosmisen järjestyksen ylläpitäjinä”. Toisessa artikkelissa puolestaan tarkastellaan Assyrian imperiumia jumalten oikeuttamissa sodissa. Seuraavassa puolestaan käsitellään Aleksanteri Suuren Persian sotaretkeä, jonka jälkeen siirretään katse sodan syihin ja oikeutuksiin Rooman […]
Tekniikan Waiheita vuoden 2019 numero 2 käsittelee sodan ja turvallisuuden teknologioita.