Yllättävät käänteet maailman menossa tuovat elämän arvaamattomuuden suoraan silmille. Monikaan meistä ei osannut odottaa sotaa Eurooppaan tai COVID-19:n kaltaista pandemiaa seurauksineen ihan oikeasti tapahtuvaksi, ja ilmastonmuutos ammoisine jääkausineen oli vielä jokin aika sitten vain maantieteen kouluopetuksen lätinää. Nyt nämä tosiasiat ovat tuoneet tavanomaiseen elämään äkkijarrutuksen, valkoisten joutsenten joukkoon on ilmaantunut yllättäen mustia yksilöitä. Kaikki tämä […]

Lue lisää

Kysymys maaseudun kohtalosta, siitä millainen tulevaisuus syrjäseutuja odottaa, kannattaako maaseutualueiden kehittämiseen panostaa ja voiko syrjäseuduilla elää hyvää, kiinnostavaa elämää, pompahtelee tasaisin väliajoin julkiseen keskusteluun. Perinteisesti äänensävyt ovat olleet varsin masentavia, mutta pandemia-aikana keskustelu on saanut hitusen positiviisempia sävyjä, kun etätyön lisääntymisen myötä monipaikkainen asuminen on noussut aivan uudelle tasolle. Isossa kuvassa mikään ei ole kuitenkaan […]

Lue lisää

Älykäs teknologia on tunkeutunut lähes kaikille elämänaloille, myös ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Älykkäät koneet voivat pienentää ihmiskunnan hiilijalanjälkeä huomattavasti. Tätä digiloikkaa tutkitaan innokkaasti, ja Mikael Wahlström on mukana tuossa tutkimuksessa. Uusimman tutkimuksen perusteella hän on kirjoittanut suurelle yleisölle tarkoitetun tietokirjan, Koneet, joilla pelastamme planeetan, jolla hän pyrkii lisäämään tietoisuutta älyteknologiasta sekä ihmisen ja älykkäiden koneiden yhteistoiminnan mahdollisuuksista. […]

Lue lisää

Kirjallisuuden, sekä kauno- että tietokirjallisuuden, lukemisesta ja sen muutoksesta 2000-luvun Suomessa ovat huolissaan monet tahot, esimerkiksi Kirjastoseura, äidinkielen opettajat ja Opetusministeriö. Pelkoa kannetaan siitä, että nimenomaan kirjojen (tekstikokonaisuus, jolla vähimmäismitta ja ISBN-tunnus) lukeminen on koko väestön kohdalla tasaisessa laskussa. Erityisesti lukuinnon pudotus näkyy “uusien ikäluokkien ja sukupolvien” (1990-luvulla ja myöhemmin syntyneet) elämäntavoissa ja harrastuksissa. Näin […]

Lue lisää

1

Akatemiatutkija, dosentti Sakari J. Salosen teos on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle, eikä se edellytä pohjatietoja tai tieteellistä koulutusta aihepiiristä. Tekijä kirjoittaakin nautinnollisen sujuvaa ja huoliteltua asiaproosaa, ”ihmisten kieltä” ilman turhia jargoneita ja hallitsee jopa pilkkusäännöt, joista läheskään kaikki kirjailijat eivät nykyisin piittaa. Hienovireinen huumorikin kukkii kirjassa siellä täällä. Tekijä pohdiskelee sekä luonnollisia että teknologisia katastrofeja, jotka […]

Lue lisää

Erkki Tuomioja on kirjoittanut uuden kirjansa monessa roolissa. Kokeneena ulkoministerinä ja kansanedustajana hän haluaa antaa seikkaperäisen ja vakuuttavan kuvan eduskunnasta ja valtioneuvostosta ulkopolitiikan hoitajana, oli kysymys sitten EU-asioista tai Suomen ja Venäjän suhteista. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen perustajana ja puheenjohtajana hän käyttää historiaa tulevaisuuden ajatteluun. Hän murehtii historian väärinkäyttöä niin meillä kuin muualla, etenkin Itä-Euroopassa […]

Lue lisää

Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.

Lue lisää

Kun Farmageddon: Halvan lihan todellinen hinta -teoksen suomennos pian IPCC:n ilmastoraportin julkistamisen jälkeen lokakuussa 2018 ilmestyi, sai se heti osakseen kohtuullisen paljon julkisuutta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat haastatteli suomennoksen ilmestymisen tiimoilta tuolloin Helsingissä vieraillutta Philip Lymberya ja otsikoi juttunsa ihmiskunnalla olevan jäljellä enää 60 satoa. (Minna Nalbantoglu: Ihmiskunnalla on 60 satoa jäljellä, sanoo menestys­kirjailija, HS, 27.10.2018) […]

Lue lisää

Poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on viime vuodet etsitty vilkkaasti keinoja, joilla Suomen talous saataisiin nousuun ja samalla hyvinvointivaltion rahoituspohja turvattua. Keinoja on etsitty kilpailukykysopimuksen myötä esimerkiksi työajan pidentämisestä ja työn tuottavuuden tehostamisesta. Vaikka yksimielisyyttä ei ole aina siitä, ovatko nämä käypiä välineitä talouskasvun vauhdittamiseksi, harvoin kuitenkaan kyseenalaistetaan itse talouskasvun mielekkyyttä. Etenkin hyvinvointivaltion säilymisen kannalta talouskasvun […]

Lue lisää

300-luvulla elänyt syyrialainen sofisti Libanios epäröi hetken lähtisikö elämäntarinassaan kuvailemaan sattumusta, jossa Fortunalla ei ehkä ollutkaan niin suurta merkitystä kuin hän oli ensin ajatellut. Kyse on siitä, että hän oli kadottanut kirjan: Thukydideen Historian. Libanioksesta se ei kuitenkaan ole mikä tahansa kirja, vaan hänen Thukydideensä, ihana, kevyt kappale, johon hän oli tehnyt reunamerkintöjä ja joka […]

Lue lisää

Arvostelu

”Kasvun rajat 30 vuotta myöhemmin” -kirjan lukeminen kävi sujuvasti. Pari päivää postiluukusta kolahtamiseen jälkeen kirja oli jo luettu. Arvostelun kirjoittaminen olisi pitänyt sen jälkeen sujua vanhalla rutiinilla. Tällä kertaa se ei ollutkaan niin helppoa, en keksinyt mitään sanottavaa. Lykkäsin arvostelun kirjoittamista siihen asti, että sain muistin virkistämiseksi luettua uudestaan läpi myös alkuperäisen ”Kasvun rajat” -kirjan […]

Lue lisää