Yksi jos toinenkin yliopistolla opetustehtävissä toimiva tutkija-opettaja on vuosien aika tuskaillut opiskelijoita, joille perustavanlaatuinen ero metodin ja metodologian välillä ei sitten millään tunnu avautuvan. Siinä missä ensimmäisellä tarkoitetaan eri tieteenaloille ominaisia tutkimusmenetelmiä, koostuu jälkimmäinen tieteen itsensä tavoitteisiin, tieteellisen ajattelun pelisääntöihin ja tieteellisen tiedon luonteeseen liittyvistä pohdinnoista. Näiden kahden välisen eron opettamista ei helpota jatkuvasti lisääntyvä […]

Lue lisää

Mustola ja kumppanit kirjoittavat, että vaikka ihminen on kommunikoinut visuaalisesti luolamaalauksista lähtien, varsinaisesta visuaalisesta kulttuurista on ryhdytty puhumaan digitaaliteknologian yleistyttyä. Elämme visuaalisuuden läpitunkemaa arkea. Verkkoviestinnän yleistymisen myötä myös multimodaalisuus eli erilaisten symbolijärjestelmien ja ilmaisumuotojen yhdistyminen samassa esityksessä on lisääntynyt. Toimittajat kirjoittavat visuaalisen epistemologian ylivallasta, siitä miten näköaistiin perustuvia havaintoja pidetään ensiarvoisina tietämisen perusteina. Globalisaation aikakaudella […]

Lue lisää

Pyysin tämän kirjan arvioitavakseni kahdesta syystä. Ensinnäkin historioitsijat ja sosiologit ovat olleet perinteisesti tukkanuottasilla siitä, miten yhteiskunnallisia ilmiöitä tulisi tulkita ja selittää. Toiseksi, olen itse saattamassa loppuun laajahkoa sosiologian metodikirjaa, joten tutustuminen historiantutkimuksen nykyisiin menetelmiin oli tarpeellista. Kirja on artikkelikokoelma, joka ilmeisesti perustuu Turun yliopiston historian laitoksella pidettyihin esitelmiin. Kirjoittajia on kaikkiaan 19, ja näkökulmia […]

Lue lisää