Arvioitavana oleva Ulla Savolaisen ja Riikka Taavetin toimittama teos Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos esittelee muhkeassa paketissa suomalaisen muistitietotutkimuksen monitieteistä kenttää, historiaa ja nykypäivää sekä sen yhteiskunnallista merkitystä. Teos koostuu esipuheen, johdantoartikkelin ja epilogin lisäksi yhteensä 20 itsenäistä artikkelista, joiden kirjoittajat edustavat eri historian- ja kulttuurien tutkimuksen tieteenaloja. Se on jäsennetty neljään osaan: 1) […]
Outokummun Majoonsuolta on löydetty hiekkatien alta kivikautinen lapsen hauta. Analysoimalla haudan maaperää tutkijat löysivät jäänteitä lintujen sulista ja höyhenistä, koiraeläimen ja pikkunisäkkäiden karvoista sekä kasvikuiduista. Orgaaninen aines säilyy yleensä huonosti Suomen happamassa maaperässä, joten tällainen löytö noin 8000 vuotta vanhasta haudasta on ainutlaatuinen.
Tietosanomat
Kansalliskirjaston pergamentteihin höydynnetään uudehkoa menetelmää, jossa pyyhekumia hangataan pergamenttiin ja analysoidaan hankauksesta jäljelle jäävä pyyhekumin jäte. Näin voidaan selvittää pergamenttiin käytetyn eläimen laji, sukupuoli ja mahdollisesti asuinseutukin.
Sanat siltana menneisyyteen – Kielelliset lähestymistavat historiantutkimuksessa on teos, joka koostuu kuudesta artikkelista. Ensimmäinen vetää yhteen kielen merkitystä historiatieteessä. Luku tarjoaa myös oivallisen katsauksen aiemmin ilmestyneeseen historiantutkimuksen kieltä painottavaan menetelmäkirjallisuuteen. Seuraavat viisi yksittäisiin näkökulmiin keskittyvää artikkelia käsittelevät diskurssianalyyttista historiantutkimusta, käsitehistoriaa, kielellistä kontekstualismia ja aatehistoriaa, historiantutkimuksessa käyttökelpoisia kielentutkimuksen käsitteitä sekä kerrontateoreettista lähestymistapaa. Valittuja kielellisiä lähestymistapoja yhdistää […]
Yksi jos toinenkin yliopistolla opetustehtävissä toimiva tutkija-opettaja on vuosien aika tuskaillut opiskelijoita, joille perustavanlaatuinen ero metodin ja metodologian välillä ei sitten millään tunnu avautuvan. Siinä missä ensimmäisellä tarkoitetaan eri tieteenaloille ominaisia tutkimusmenetelmiä, koostuu jälkimmäinen tieteen itsensä tavoitteisiin, tieteellisen ajattelun pelisääntöihin ja tieteellisen tiedon luonteeseen liittyvistä pohdinnoista. Näiden kahden välisen eron opettamista ei helpota jatkuvasti lisääntyvä […]
Mustola ja kumppanit kirjoittavat, että vaikka ihminen on kommunikoinut visuaalisesti luolamaalauksista lähtien, varsinaisesta visuaalisesta kulttuurista on ryhdytty puhumaan digitaaliteknologian yleistyttyä. Elämme visuaalisuuden läpitunkemaa arkea. Verkkoviestinnän yleistymisen myötä myös multimodaalisuus eli erilaisten symbolijärjestelmien ja ilmaisumuotojen yhdistyminen samassa esityksessä on lisääntynyt. Toimittajat kirjoittavat visuaalisen epistemologian ylivallasta, siitä miten näköaistiin perustuvia havaintoja pidetään ensiarvoisina tietämisen perusteina. Globalisaation aikakaudella […]
Pyysin tämän kirjan arvioitavakseni kahdesta syystä. Ensinnäkin historioitsijat ja sosiologit ovat olleet perinteisesti tukkanuottasilla siitä, miten yhteiskunnallisia ilmiöitä tulisi tulkita ja selittää. Toiseksi, olen itse saattamassa loppuun laajahkoa sosiologian metodikirjaa, joten tutustuminen historiantutkimuksen nykyisiin menetelmiin oli tarpeellista. Kirja on artikkelikokoelma, joka ilmeisesti perustuu Turun yliopiston historian laitoksella pidettyihin esitelmiin. Kirjoittajia on kaikkiaan 19, ja näkökulmia […]