Kirjassaan Pelon ja uhman vuodet – Suomen tasavallan synty 1918–1922 poliittisen historian tutkija Miika Siironen analysoi niitä haasteita, joita poliittiset äärilaidat muodostivat Suomen tasavallan olemassaololle vuosina 1918–1922. Kirja on kolmas osa tutkimushankkeessa, jossa hän on tarkastellut sisällissodan vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Valkoiset (2012), joka esittelee sodan voittajien yhteisöllisyyttä Iisalmen kaupungissa ja Mustan […]
Sakari Siltala on jo kannuksensa hankkinut nuoremman polven historiantutkija. Hänen tuore kirjansa jakautuu kolmeen selkeään osaan: Työväen linna 1884–1984, Liikkeen talo vai liiketalo? 1984–1995 ja Paasitorni nousee 1995–2019. Sisältö painottuu pitkän historian aiemmin niukasti käsiteltyihin viime vuosiin, ovathan talon aiemmat vaiheet punaisine lyhtyineen useimmille tutut. Ei ehkä niinkään se, että graniittilinna on aina ollut demarien […]
Veera Nuutisen toimittaman teoksen pääpaino on uuden yhteiskunnan rakentamisessa, ei vanhan psykoottisessa tuhoamisessa erilaisten populismivirtausten tapaan. Varsinaista poliittista agendaa kirja ei esittele, mutta selvää on, että yhteistyössä Vasemmistofoorumin kanssa julkaistu teos saattaisi sellaisesta alkusysäyksen omaisesti käydä. Tässä rakennetaan hyvin mielekkäällä tavalla uusia askelmerkkejä uuden ajan työväestön järjestäytymisen ja itseymmärryksen suhteen. Kirja pyörii pääosin prekariaatin käsitteen […]
Heikki Wariksen (1901-1989) alun perin vuosina 1932 ja 1934 ilmestynyt klassikkotutkimus sai toisen tulemisensa jo 1973 Weilin & Göösin julkaisemassa 300-sivuisessa lyhennelmässä, jonka ilmestyessä tekijä itse oli vielä antamassa siunauksensa tiivistämiselle. Nyt Into Kustannus on venynyt julkaisemaan koko alkuperäisteoksen alaviitteineen ja liitteineen. Alkuun on vielä lisätty sosiaalipolitiikan tutkijan Jorma Sipilän esipuhe ja presidentti Tarja Halosen […]
Joni Krekolan loppuvuodesta 2006 ilmestynyt väitöskirja ”Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-1938” kuvaa ja analysoi vajaan kahdensadan suomalaisen elämää bolshevismin pyörteissä 1920- ja 1930-luvuilla. Teos kertoo suomalaiskommunistien vaiheista kahdessa maassa, kahden järjestelmän ristipaineessa. Neuvostomaasta haettiin koulutus, jota pyrittiin hyödyntämään tuolloin maan alla toimineen Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puoluetyössä Suomessa. Molemmat maat osoittautuivat myös vallankumouksellisen […]
Teoksen takakannessa todetaan, että vuosi 1996 on sekä yleisen äänioikeuden, että elokuvan juhlavuosi. Tämä ajatus toimii aasinsiltana, jolla yritetään koota kirjan eri aiheista olevat artikkelit saman teeman alle. Kirjan esipuheessa selviää, että kyseessä on seuran vuosikirja, joka tietenkin selittää sen miksi teos on julkaistu. Kirjan perusongelmana on juuri artikkeleiden irrallisuus toisistaan; Vuosikirja on tietysti merkittävä […]
Arvostelu
Suomen työväenliikkeen historian alkuvaiheista on kirjoitettu varsin paljon. Antti Kujala on kuitenkin löytänyt aiheen joka ei ole sopinut mihinkään ”suureen yhteiskunnalliseen linjaan”, kuten hän itse esipuheessaan toteaa. Kujalan tutkimus käsittelee Venäjän hallituksen ja suomalaisen työväenliikkeen kehitystä ja vuorovaikutusta vuosina 1899- 1905. Venäjän hallituksella oli Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernööriaikana kaavamainen käsitys, että tsaari ajoi kaikkien alamaisten todellisia […]