Sakari Siltala on jo kannuksensa hankkinut nuoremman polven historiantutkija. Hänen tuore kirjansa jakautuu kolmeen selkeään osaan: Työväen linna 1884–1984, Liikkeen talo vai liiketalo? 1984–1995 ja Paasitorni nousee 1995–2019. Sisältö painottuu pitkän historian aiemmin niukasti käsiteltyihin viime vuosiin, ovathan talon aiemmat vaiheet punaisine lyhtyineen useimmille tutut. Ei ehkä niinkään se, että graniittilinna on aina ollut demarien hallitseman Helsingin Työväenyhdistyksen, HTY:n omistama, mikä sekin on moneen kertaan ollut vaakalaudalla talon myynnin pyöriessä raskaan velkaantumisen takia vaihtoehtona pöydällä. Graniittilinnassa järjestettiin SDP:n puoluekokoukset sekä vaalivalvojaiset, ja se on ollut ammattiyhdistysliikkeen kokousten pääpaikka.

Omien toimitilojen saaminen ei ollut työväen oma hanke, vaan wrightiläisen työväenliikkeen hengen tulosta. Kaivokadun ja Yrjönkadun ahtaat tilat edelsivät kaupungin pitkään korkeinta rakennusta ja graniittista maamerkkiä, Kallioon, kalliosta ja kalliolle rakennettua, jugendlinnaa, jonka hengenheimolainen on Otavan toimitalo. Legendaarinen Juttutupa toimi jo graniittilinnaa edeltävissä tiloissa. Työmies-lehden ilmestymisen turvaamiseksi yhdistyksellä oli oma kirjapaino.

Työväenyhdistyksen näyttävä talo

Talon käytöstä ja omistuksesta riitti vasemmiston eri näkemysten kesken jatkuvia erimielisyyksiä. Talo oli myös tietyn ajan poliittista syistä käytännössä suljettu. Omaa ravintolatoimintaa ei saatu kannattavaksi. Se ensin joko myytiin tai vuokrattiin alan toimijoille ja keskitettiin myöhemmin yhdelle niistä. Oli haastavaa yhdistyksenä samanaikaisesti sekä pitää kiinni juuristaan että kurkotella uskottavaksi kongressikeskukseksi.

HTY on ollut jopa uhkarohkeuteen saakka kauaskatseinen. Se on ihmeteltävän rohkeasti kunnostanut linnaansa raskain korjauksin ja rakentanut sen kylkeen uutta. Korjauksia ja investointeja on tehty tavoitteena saada kaikki tilat vuokrakäyttöön sekä ehostaa niiden ilmettä ulkopuolisille käyttäjille kelpaavaksi vailla siteitä työväenliikkeeseen, Helsinkiin tai Suomeen Vauhtia, riskejä ja vaarallisia tilanteita on matkan varrella riittänyt.

Siltala sanoo, ettei kirjaa ole kirjoitettu puolueen jäsenille ja aktiiveille, vaan kaikille helsinkiläisille, suomalaisille ja poliittisesta historiasta kiinnostuneille. Hän myös toteaa punapääoman sössineen vuoden 2010 finanssikriisin vaikeina aikoina monet talousasiansa, ei onneksi tätä, ja kysyy onko 135 vuoden uurastuksen lopputuloksena käteen jäänyt menestyvä kongressikeskus kelluvine ravintoloineen omistajan toivoma lopputulos. Vastaus on varmaan monisyinen.

HTY on 2010-luvun lopulla ainoita suomalaisia työväenyhdistyksiä, joilla on käsissään näyttävä talo. Työväenyhdistys on nimenä tosin piilotettu ja korvattu Paasitornilla.  On pysyttävä liikkeessä ja tähystettävä tornista eteenpäin, vaikka sumuun.