Tito Collianderin Lapsuuteni huvilat lukeneet tuntevat Karjalan kannaksella Pietarin tuntumassa sijainneen Terijoen monikielisen huvilayhdyskunnan vanhan ajan lumon. Antti Rämönen tekee tutkimuksellaan Rikottu rajamaa siitä maamme historiallisen syyllisyyden paikan. Jatkosodan aikaisten Karjalan vankileirien ja toisen maailmansodan aikaisten vankileirien muistojen rinnalle hän nostaa sisällissodan etniset puhdistukset. Yhteisön muistin polttopisteessä on Viipurista Rajajoelle ulottuva länsi-Kannas, jossa sijaitsi Terijoen […]

Lue lisää

Matts Wickströmin ja Charlotta Wolffin toimittama antologia Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel ilmestyi itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien kynnyksellä. Antologia on eräänlainen anti-juhlakirja. Sen monet luvut himmentävät itsenäisen kansallisvaltion kuvaa. Kuten ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosina Euroopan kartalle ilmestyneet uudet kansallisvaltiot yleensäkin, Suomikin oli kaukana etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta. Kirjan luvut vievät terää […]

Lue lisää

Yleisradion kirjeenvaihtajana Moskovassa vuodesta 2006 työskennellyt Anna-Lena Lauren (s.1976) on energinen uusi kasvo vakavasti otettavien Venäjä-harrastajien joukossa. Lyhyessä ajassa hän on opetellut kielen, hankkinut moskovalaisystäviä ja päässyt muutenkin venäläisyyden juurille. ”Hulluja nuo venäläiset” (alkuteos ruotsiksi: ”De är inte kloka, de där ryssarna”, 2008) on enemmän kuin pintaraapaisu itänaapurin arkea ja juhlaa, vaikka sen sivuilla usein […]

Lue lisää

Kansallisarkiston tutkimusprojektin johtajan kirja asettaa vastikään julkaistun Oula Silvennoisen väitöskirjan jatkosodan suomalais-saksalaisesta turvallisuuspoliisiyhteistyöstä oikeisiin kehyksiinsä. Kummassakin kirjassa kerrotaan saksalaisten Suomessa pitämistä vangeista, mutta Silvennoisen keskittyessä suomalaisten motiivien arvailuun Westerlund latoo esiin tarpeelliset faktat. Saksalaisilla oli jatkosodan alussa Lapissa vankileirejä ottamilleen sotavangeille, mutta heillä oli myös etelässä pieniä leirejä, joissa menehtyi enimmäkseen sairauksiin joitakin neuvostosotavankeja: Tohmajärven […]

Lue lisää

-Mitä harrastatte, toveri Stalin? -Kerään itsestäni kertovia vitsejä. -Kuinka monta olette jo saanut kokoon? -Kaksi ja puoli leirillistä. Venäjä-tutkimus, venäjän kielen opiskelu ja suomentaminenkin voivat olla joskus myös nauruhermoja kutkuttava juttu. Tutkimuspuolella ainakin Ilmari Susiluoto näyttää törmänneen huumoriinvähän väliä, on siitä kirjankin kirjoittanut. Luulenpa myös, että kulttuurisuomentaja Jukka Mallinen on saattanut hihkua useampaankin otteeseen itsekseen […]

Lue lisää

”RYSSÄNÄ” SUOMESSA Pekka Nevalainen: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä. Venäjän pakolaiset Suomessa 1917-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 1999, 404 s. Muuttoliike Venäjältä Suomeen on ollut lehtikirjoittelun ja väittelyjen aiheena 1990-luvun alusta alkaen, jolloin ns. paluumuutto käynnistyi. Tällöinhän myös koko länteen suuntautuvan venäläisen emigraation luonne muuttui ratkaisevasti. Aikaisemmin Venäjältä/Neuvostoliitosta siirryttiin muihin maihin lähinnä pakenemalla, poliittisista syistä tai […]

Lue lisää