Kaikki tietävät Lönnrotin runonkeruumatkojen lopputuloksen,
Kalevalan. Matkoista on kuitenkin myös muuta
mielenkiintoista kerrottavaa.
Markku Niemisen toimittama Elias Lönnrotin matkat Kainuussa
todistaa, että Lönnrot näki matkoillaan muutakin kuin
runonlaulantaa.

Lönnrotin muistiinpanot, kirjeet ja päiväkirjamerkinnät
kertovat säälimättömän pikkutarkasti, mutta vivahteikkaasti
niin ruokailutavoista kuin paikallisten vaatetuksesta.
Perusteellisen kuvan saa kekrin vietosta, koskenlaskun
vaaroista ja riehuvasta koleraepidemiastakin.
Lönnrot kiertää Kajaanin piirilääkärinä rokotusmatkoilla
pitkin syrjäseutuja ja tulee aloittaneeksi myös
kansanperinteen tallentamisen.
Kaikki huomiot eivät ole ryppyotsaisen vakavia, eikä
matkustaminen aina ole ollut raskasta ja vaivalloista. Tosin
Lönnrotin ihailtavan pedanttia asennetta kuvaa se, että
matkakuitteja on yhä tallessa.

Pohjoisen kustantama kirja kertoo Lönnrotin yhdeksästä
runonkeruumatkasta. Pienistä arkipäivän kuvauksista syntyy
elävä ajan kuva.
Repolan pappilassa Lönnrot valittaa joutuneensa juomaan 12
kuppia teetä ja neljä kuppia kahvia päivän aikana. ”Kaikkia
se vatsa parka saakin kestää.”
Välillä nautitaan vahvempiakin, kun nuoret tohtorit
lähtevät yhdessä reissuun. Todistamassa on kaksi Lönnrotin
kollegaa.
”Matka Laukosta Saunajärvelle kesti viisi viikkoa, eikä sen
aikana juuri selvää päivää nähty. Rommi- ja pirtupullojen
tyhjennysten ohessa pelattiin korttia, ja Nurmeksessa
Lönnrot voitti paikallisilta virkaherroilta huomattavan
summan rahaa matkakassaansa. ”

Vitali Dobrinin on kuvittanut rinnakkain sekä Lönnrotin ajan
maisemia että sen mitä samoilla paikoilla on nyt.
Lohduttomin näkymä on säästetty viimeiseksi:
Kansallissankarin kodikseen rakennuttama, Kajaanin suurin
asuintalo, purettiin 1968. Nyt paikalla on kaupungin
rumimman talon titt