Yksi viimeaikaisen esoteriatutkimusbuumin hedelmistä on filosofian tohtori Tea Holmin tietokirja Perhosvaikutus. Kuinka spiritualismin siivenisku muutti maailmaa. Holm tarkastelee teoksessaan ennen kaikkea kansainvälisen spiritualismin leviämisvaihetta, sen aatteita, mutta myös tilannetta Suomessa tähän päivään saakka. En ole aivan vakuuttunut kirjan nimen Perhosvaikutus osuvuudesta, mutta Holm määrittelee perhosefektin hivenen omalla tavallaan, ei niinkään kaaosteorian näkökulmasta:

”Spiritualismissa perhosvaikutus oli siinä, mitä se seuraajissaan ja vastustajissaan sekä modernisoijissaan sai aikaan julkisesti.” (s. 58.)

Kyse ei ole siis varsinaisesti siitä, että jokin spiritualismiin liittynyt pikkutapaus olisi mullistanut maailmaa pallon toisella puolella, vaan lähinnä ylipäätään spiritualismin vaikuttavuudesta.

Holmin tietokirja pohjautuu paikoin tarkoinkin hänen väitöskirjalleen. Teosta vaivaakin ehkä tähän liittyen tietynlainen negatiivinen runsaudensarvimaisuus. Tämä voi olla haasteellista spiritualismista perustietokirjaa etsivälle, sillä teos soveltuu paremmin jo aiheeseen jonkin verran vihkiytyneelle. Se rönsyilee sinne ja tänne, heittää vinkkejä uuteen ja vanhaan ja luo kentän, jonka haltuunotto on iso haaste.

Toisaalta juuri koska Perhosvaikutus on runsaudensarvi, se tarjoaa sivumääräänsä nähden valtavasti tietoa, henkilöitä ja tulkintoja. Mikä yhdistää Shirley MacLainea, Marie Curieta, Jalmari Jalo-Kiveä, Risto Rytiä, Platonia, Helen Duncania ja J. Karjalaista? He kaikki seikkailevat tai ainakin mainitaan Holmin kirjan sivuilla. Liikaa en tahdo juonipaljastuksia tehdä, joten kannattaa lukea teos, jos uteliaisuus heräsi.

Arjen esoteriaa

Kaikista jännittävistä ihmisistä ja kirjan jännittävästä henkilögalleriasta kiintoisin on kuitenkin kirjoittajan oma Helli-mummo, jonka hurmaavasta maailmankuvasta olisin mielelläni lukenut kokonaisen kirjan verran. Helli edustaa kirjassa sellaista suomalaista arjen esoteriaa, joka meistä epäilemättä hyvin monille on todella tuttua – enkä nyt puhu pelkästään horoskoopeista. Mukana on myös muita Holmin äidinpuoleisessa suvussa kulkeneita kertomuksia ja tietoa kummista kokemuksista ja niistä tehdyistä tulkinnoista. Näitä oli erittäin viehättävää lukea, nautin niistä kovasti.

Teoksen tieteellisemmällä puolella Holm lähtee liikkeelle spiritualismin syntyvaiheista 1800-luvun puolivälin Yhdysvalloista ja tarkastelee myös muita etenkin läntisen spiritualismin saamia muotoja. Varsin nopeasti lukija viedään keskusteluun teosofian ja spiritualismin suhteesta. Paljon tilaa saa myös neuvottelu jälleensyntymästä, jossa ehkä selkeimmin syntyy eroa spiritualismin ja (alkuperältään ranskalaisen, Allan Kardecin 1804-1869) spiritismin välillä. Täällä puhe siirtyy myös myöhempiin jälleensyntymäkeskusteluihin etenkin uushenkisyyden kentällä. Spiritualismin eri suuntaukset tulevat esitellyiksi, ja jonkin verran Holm myös erittelee niiden välisiä tulkintaeroavaisuuksia. Holm perehdyttää Kardecin ajattelua aiemmin tuntemattoman varsin vaivattomasti tämän ydinajatuksiin.

Kiinnostavasti Perhosvaikutuksessa nousee esiin myös aaltoliikemäisyys, se, miten spiritualismi, vaihtoehtohenkisyys tai esoteria laajasti ymmärrettynä kokevat kausia, jolloin ne ovat voimallisesti pinnalla. Monet lukijat muistavat varmasti esimerkiksi 1960–1970-lukujen innostuksen monenlaisiin esoteerisiin luettaviin ilmiöihin hypnoosista joogaan ja Uri Gellerin lusikantaivutteluista ufokeskusteluun.

Jako kansainväliseen ja Suomeen on tässä teoksessa harvinaisessa tasapainossa, mikä kertoo Holmin syvällisestä aiheen tuntemuksesta. Hän on tematiikassa ehdoton asiantuntija. Hän onnistuu myös säilymään kokemusasiantuntijuudestaan huolimatta voittopuolisesti ulkopuolisena tutkija-tarkkailijana tekstissään.

Suurin kritiikkini kohdistuu Holmin tapaan kirjoittaa, joka hänen väitöskirjansa lukeneelle on tuttu. Teksti on jossain määrin tajunnanvirtaista ja sen logiikasta on vaikea saada kiinni. Useampi lukemiskerta auttaa tosin tässä jonkin verran. Jos lukija on ennalta perehtynyt spiritualismiin, teksti aukeaa myös helpommin. Jossain määrin tekstissä on turhaa toistoa, jota olisi voinut vielä rohkeammin karsia. Vastaavasti lukijaa johdattavaa tekstiä olisi saanut olla enemmän, jotta lukeminen ja asioiden seuraaminen olisi helpompaa. Jo täsmällinen otsikointi olisi tässä auttanut, sillä nyt otsikot eivät ainakaan kaikissa tapauksissa millään tunnu kiinnittyvän asioihin, joita niiden alla käsitellään.

Suosittelen Tea Holmin Perhosvaikutusta lämpimästi sellaisille lukijoille, jotka tuntevat jo spiritualismin peruskäsitteet ja -historian, mutta jotka haluavat syventää tietojaan ja molskahtaa spiritualistisen tiedon villiin hyökyyn. Vaikka Helli-mummun osuus kirjassa on harmillisen pieni, jo hänen vuokseen kirjaan kannattaa tarttua.