Esoteria on ajankohtaista ja siitä on uutisoitu Suomessa useaan otteeseen kuluneen vuoden aikana. Taustalla on Nina Kokkisen väitöskirja Totuudenetsijät (2019), jossa hän tarkastelee kansallismaalareiden Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taidetta uudessa valossa. Aihe on saanut paljon huomiota ja moni on varmaan miettinyt mistä on kysymys. Vastaus löytyy Nina Kokkisen ja Tiina Mahlamäen toimittamasta […]

Lue lisää

Yksi viimeaikaisen esoteriatutkimusbuumin hedelmistä on filosofian tohtori Tea Holmin tietokirja Perhosvaikutus. Kuinka spiritualismin siivenisku muutti maailmaa. Holm tarkastelee teoksessaan ennen kaikkea kansainvälisen spiritualismin leviämisvaihetta, sen aatteita, mutta myös tilannetta Suomessa tähän päivään saakka. En ole aivan vakuuttunut kirjan nimen Perhosvaikutus osuvuudesta, mutta Holm määrittelee perhosefektin hivenen omalla tavallaan, ei niinkään kaaosteorian näkökulmasta: ”Spiritualismissa perhosvaikutus oli […]

Lue lisää

Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) työt ovat tuttuja monille sellaisillekin suomalaisille, jotka eivät kuulu taidegallerioiden vakiovieraisiin. Gallen-Kallelan freskot Juséliuksen mausoleumissa Porissa sisältävät erittäin tunnettuja teoksia kuten Tuonelan joella ja Rakennus. Ehkä vielä tätäkin maineikkaampia on Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti sekä Tampereen nykyistä tuomiokirkkoa koristavat Simbergin maalaukset kuten Haavoittunut enkeli, Köynnöksenkantajat ja […]

Lue lisää

Jouni Mömmön (1955–1991) nimi tuli eteeni ensimmäisen kerran Gary Lachmanin vastakulttuuria ja esoteriaa kuvanneen Tajunnan alkemistit -teoksen lopusta löytyvästä pienestä katsauksesta suomalaiseen esoteriaan ja populaarikulttuuriin. Mömmö oli Mana Mana -yhtyeen keulahahmo, ja hänestä juuri ilmestynyt elämäkerta menee kirjakauppiaan mukaan ”kuin kuumille kiville”. Nuorena kuolleiden rocksankareiden elämä jaksaa kiinnostaa, vaikka kirjan lukija ehkä törmääkin varsinaiseen antisankariin ja […]

Lue lisää

Teoksen nimi, Valonkantajat, tuo mieleeni tunnetun hölmöläistarinan, jossa talo tuli epähuomiossa rakennettua ilman ikkunoita. Hölmöläiset eivät olleet moksiskaan pimeästä talosta, vaan alkoivat kantaa säkkikaupalla valoa sisään. Tällä en tarkoita sitä, että pitäisin teoksen kirjoittajia Perttu Häkkistä ja Vesa Iittiä hölmöläisinä. Päinvastoin, kunnioitan heidän pyrkimyksensä kantaa valoa suomalaisen rajatiedon melko pimeäksi jääneeseen historiaan. Vaikka teos johdannossaan […]

Lue lisää