Väitöskirjatutkija Mila Santala tutkii folkloristiikan alan väitöskirjassaan henkistä etsijyyttä Elsa Heporaudan henkilöarkistossa. Tänä päivänä Elsa Heporauta muistetaan erityisesti hänen työstään Kalevalaisten Naisten Liiton ja Kalevala Korun takana.
Taidehistorioitsija, symbolitutkija, filosofian tohtori Liisa Väisäsen tuorein teos Salaiset symbolit (SKS 2023) lupaa alaotsikossaan tarjota avaimet esoterian maailmaan. Sen kirja tekeekin, mutta samalla matkalla lukija tulee tutustuneeksi useisiin erilaisiin kulttuureihin. Muinaiset egyptiläiset, kabbala ja keltit, šamaanit ja alkemistit sekä moderni alamaailma – kaikki ne ovat viestineet tai viestivät edelleen tavoilla, joita ulkopuolinen ei useinkaan hahmota, […]
Krohnin sisaruksista on kirjoitettu aikaisemminkin ja erityisesti Aino Kallaksen elämää on tutkittu paljon. Myös suvun kirjeitä on julkaistu eri yhteyksissä. Tällä kertaa keskiössä on Helmi Krohn, joka eli pitkän ja tuotteliaan elämän. Kaikki kolme kirjoittajaa ovat käsitelleet Helmi Krohnin (1871-1967) elämää jo aikaisemmin eri näkökulmista. Teoksen keskeisinä lähteitä ovat Krohnin suvun kirjeet ja suvun muistitieto […]
Teosofi, kirjailija ja runoilija Erik Gullman (s. 1951) on vuosikymmenten ajan tarkkaan perehtynyt oppi-isänsä Pekka Ervastin (1875–1934) elämään. Hänen laajan tutkimusmateriaalinsa pohjalta on dosentti Antti Savinainen tiivistänyt ja Jouni Marjanen toimittanut Ervastin elämäkerran, Totuus on korkein hyve, sujuvaan ja yleistajuiseen muotoon. Teos pohjautuu huolelliseen ja pitkäjänteiseen tutkimustyöhön. Sen keskeisimpinä lähteinä ovat Ervastin omat – julkaistut […]
Esoteria on ajankohtaista ja siitä on uutisoitu Suomessa useaan otteeseen kuluneen vuoden aikana. Taustalla on Nina Kokkisen väitöskirja Totuudenetsijät (2019), jossa hän tarkastelee kansallismaalareiden Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taidetta uudessa valossa. Aihe on saanut paljon huomiota ja moni on varmaan miettinyt mistä on kysymys. Vastaus löytyy Nina Kokkisen ja Tiina Mahlamäen toimittamasta […]
Yksi viimeaikaisen esoteriatutkimusbuumin hedelmistä on filosofian tohtori Tea Holmin tietokirja Perhosvaikutus. Kuinka spiritualismin siivenisku muutti maailmaa. Holm tarkastelee teoksessaan ennen kaikkea kansainvälisen spiritualismin leviämisvaihetta, sen aatteita, mutta myös tilannetta Suomessa tähän päivään saakka. En ole aivan vakuuttunut kirjan nimen Perhosvaikutus osuvuudesta, mutta Holm määrittelee perhosefektin hivenen omalla tavallaan, ei niinkään kaaosteorian näkökulmasta: ”Spiritualismissa perhosvaikutus oli […]
Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) työt ovat tuttuja monille sellaisillekin suomalaisille, jotka eivät kuulu taidegallerioiden vakiovieraisiin. Gallen-Kallelan freskot Juséliuksen mausoleumissa Porissa sisältävät erittäin tunnettuja teoksia kuten Tuonelan joella ja Rakennus. Ehkä vielä tätäkin maineikkaampia on Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti sekä Tampereen nykyistä tuomiokirkkoa koristavat Simbergin maalaukset kuten Haavoittunut enkeli, Köynnöksenkantajat ja […]
Jouni Mömmön (1955–1991) nimi tuli eteeni ensimmäisen kerran Gary Lachmanin vastakulttuuria ja esoteriaa kuvanneen Tajunnan alkemistit -teoksen lopusta löytyvästä pienestä katsauksesta suomalaiseen esoteriaan ja populaarikulttuuriin. Mömmö oli Mana Mana -yhtyeen keulahahmo, ja hänestä juuri ilmestynyt elämäkerta menee kirjakauppiaan mukaan ”kuin kuumille kiville”. Nuorena kuolleiden rocksankareiden elämä jaksaa kiinnostaa, vaikka kirjan lukija ehkä törmääkin varsinaiseen antisankariin ja […]
Arvostelu
Kustannusosakeyhtiö Teoksen kotisivulla Minna-Maria Fyrqvistin teos Teosofien Suur-Suomimäärittyy tietokirjaksi ja kirjoittaja teoksen alan asiantuntijaksi. Fyrqvist onkin kirjoittanut folkloristiikan pro gradu –tutkielman otsikolla Ruusuristiläinen teosofi Pekka Ervast Kalevalan tulkitsijana ja suomalaisuuden rakentajana(2007) sekä artikkelin ”Teosofin Suur-Suomi: Henkisen kehityksen johtomaa” Hiidenkivi-lehteen vuonna 2009. Käsillä oleva teos on hänen ensimmäinen tietokirjansa, joka pitkälti perustunee kirjoittajan opinnäytteeseen ja siitä […]
Teoksen nimi, Valonkantajat, tuo mieleeni tunnetun hölmöläistarinan, jossa talo tuli epähuomiossa rakennettua ilman ikkunoita. Hölmöläiset eivät olleet moksiskaan pimeästä talosta, vaan alkoivat kantaa säkkikaupalla valoa sisään. Tällä en tarkoita sitä, että pitäisin teoksen kirjoittajia Perttu Häkkistä ja Vesa Iittiä hölmöläisinä. Päinvastoin, kunnioitan heidän pyrkimyksensä kantaa valoa suomalaisen rajatiedon melko pimeäksi jääneeseen historiaan. Vaikka teos johdannossaan […]
Helmi Krohn (1871-1967) oli suomalaismielisen kulttuurisuvun kasvatti, kirjailija, kääntäjä ja toimittaja. Suomen historian professori Vesa Vares tarkastelee teoksessaan Helmi Krohnin elämää hänen syntymästään vuoteen 1913 saakka hyödyntäen tutkimuksessaan erityisesti Helmi Krohnin laajoja kirjekokoelmia. Vesa Vareksen mukaan kyseessä on osaelämäkerta, jossa sukupuoli on yhtenä kohteen toiminnan selittäjänä. Psykologiset seikat ja sukupuolikysymykset ovat osa tulkintaa, mutta eivät […]