Tänä vuonna edesmenneen ekologi Ilkka Hanskin Tutkimusmatkoja saarille. Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa valottaa lähes puolen vuosisadan aikana kertyneitä havaintoja ekosysteemeissä tapahtuneista muutoksista ja ihmisen vaikutuksesta niihin. Kirja on suomennos englanninkielisestä alkuteoksesta Messages from Islands: A Global Biodiversity Tour ja se pohtii maapallon tulevaisuutta ekologin silmin.

Kuva: Ilkka Hanski.

Lantakuoriaisten jäljillä

Hanskin teos vie lukijansa ensimmäisenä vuoden 1978 Borneoon, keskelle tropiikkia. Matkakertomuksesta paistaa nuoren ekologin innostus tutkimusmatkansa tarkoitukseen, lantakuoriaisten pyytämiseen. Hanski selittää kiinnostustaan näihin sopeutuvaisiin kovakuoriaisiin:

Tutkijana lantakuoriaiset kiehtovat minua, koska niihin perehtymällä voi päästä käsiksi moniin perustaviin kysymyksiin, jotka liittyvät populaatio- ja yhteisöekologiaan sekä eliöstön monimuotoisuuteen.

Maapallolla on yli 5 000 tunnettua lantakuoriaislajia. Näistä Hanski sai kerättyä kokoelmiinsa kahden kuukauden mittaisella tutkimusjaksollaan Borneossa 66. Saalis on aloittelevalle tutkijalle varsin kunnioitettava, mutta silti lantakuoriaislajien kokonaismäärään nähden vain pieni murto-osa. Lantakuoriaislajien moninaisuutta Hanski käyttää esimerkkinä siitä, kuinka vähäistä tietomme elämän kirjosta maapallollamme on. Tutkimusmatkoja saarillekasvaakin eri kuoriaispopulaatioiden habitaattien ja evoluution mikrotason tarkastelusta askel askeleelta kohti lajien synnyn, evoluution ja sukupuuton suuria ekologisia kysymyksiä.

Kuva: Ilkka Hanskin mukaan nimettyjä kuoriaisia: Helictopleurus hanskii ja Nanos hanskii.

Saaret tutkimuskohteina

Teoksen tutkimusmatkat suuntaavat kuudelle eri saarelle: Borneoon, Madagaskarille, Grönlantiin, Espanjan La Gomeralle sekä Suomessa Ahvenanmaalle ja Haminanluodolle. Jokaiselle saarelle ominainen eläinlajisto kertoo omaa tarinaansa saaren historiasta ja nykypäivästä sekä raottaa sen tulevaisuutta.

Tutkimusmatkoja saarille yhdistää kauniilla tavalla kirjoittajansa lapsuusmuistot ja elämänkokemukset osaksi tutkimuksen ympärille rakentuvaa kertomusta. Hanski kirjoittaa teoksensa epilogissa:

Elämäni ensimmäinen saari oli Haminanluoto itäisellä Suomenlahdella. Se on niin pieni, että katsoipa mihin suuntaan tahansa, rantaviiva on vain muutaman askeleen päässä. Kaiken voi nähdä vaivatta yhdestä paikasta. Jopa lapsi ymmärtää, että Haminanluodolla on rajansa, joita ei voi ylittää

Charles Darwinista lähtien saarten eristäytyneisyys on kiehtonut tutkijoita. Viehtymys saariin on luettavissa myös Hanskin tutkimuksista. Saaret ovatkin oivia tutkimuskohteita, sillä ne ovat omia pieniä rajattuja maailmojaan. Näitä pienoismaailmoja tarkastelemalla Hanski käsittelee luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia monimutkaisia ilmiöitä ja prosesseja yleistajuisella tavalla.

Muuta, sopeudu tai katoa

Luonnonsuojelullinen näkökulma on teoksessa vahvasti läsnä. Saarten rajallisuus, jota ei voi ylittää vertautuu Hanskin tutkimuksissa maapallon ekologiseen kantokykyyn. Ihmisen aiheuttamat ennennäkemättömän nopeat muutokset luonnossa ja eläinpopulaatioissa osoittavat, kuinka vaarallisen lähelle tämän kantokyvyn rajoja on tultu. Yksittäisen lajin selviytymiskeinona on muuttaa suotuisammille elinalueille tai sopeutua uusiin vallitseviin olosuhteisiin. Hanski muistuttaa, etteivät kaikki lajit tähän pysty ja niiden kohtalona onkin sukupuutto. Yksittäisten lajien sukupuutto ja uusien lajien syntyminen on osa evoluution kiertokulkua, mutta kuka voi ennustaa, millaisia vaikutuksia ihmisen aiheuttamalla luonnon monimuotoisuuden hiipumisella on?

Hanski nostaa vieraslajien leviämisen esimerkiksi siitä, miten pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus eristettyjen ekosysteemien, kuten saarten, monimuotoisuuteen. Haitalliset vieraslajit ovat vallanneet laajoja alueita lauhkeilta ja trooppisilta vyöhykkeiltä. Tässäkin ihmisellä on ratkaiseva rooli. Esimerkiksi Hanski nostaa viljelijöiden Australiaan jo 1700-luvulla tuoman okaopuntian, joka on maanviljelylle arvokas kasvi, mutta levittyään holtittomasti on se paikoin tukahduttanut luonnonkasvillisuuden kokonaan.

Metapopulaatioteorian kehittäjänä tunnettu Ilkka Hanski oli maailman johtavia ekologeja ja evoluutiobiologeja, ja häntä arvostettiin laajasti asiantuntijana sekä tiedeyhteisössä että sen ulkopuolella. Tutkimusmatkoja saarille on Hanskin vaikuttava puheenvuoro luonnon monimuotoisuuden vaalimisen puolesta. Se ei ole suunnattu vain tiedeyhteisölle, vaan kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen vastuuta maapallon elämän kirjon ylläpitäjänä.