Pyhä luonto lähtee liikkeelle shintolaisuuden yleisellä esittelyllä. Shintolaisuus ei ole uskonto siinä mielessä, että sillä ei ole perustajaa eikä pyhiä kirjoituksia. Shintolainen maailma on täynnä kameja, joista osa on paikkaan liittyviä luonnonhenkiä, osa on nimeltä tunnettuja jumaluuksia. Kamien asuinpaikkoja ovat erityisesti vuoret, vesiputoukset, isot kivet ja vanhat puut. Monet kamit ovat tunnettujen henkilöiden henkiä, kuten […]
Maantiede – maailmantiede: Ympäristö ja ihminen vuorovaikutuksessa -teoksen kirjoittajista kolme on Helsingin yliopistossa toimivia maantieteen opettajia. FT Sirpa Tani on maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori, KT, FM Hannele Cantell maantieteen didaktiikan yliopistonlehtori ja FT Markus Hilander ympäristökasvatuksen yliopistonlehtori. FL Heikki Jutila on puolestaan maantieteen ja biologian lehtori Tampereella Kaarilan koulussa. Jokaisella tekijällä on omia erityisiä kiinnostuksen […]
Riikka Kaihovaaran Vieras eläin ja muita uusia luontokappaleita käsittelee kysymyksistä tärkeimpiä: Keitä me ihmiset olemme ja millä oikeudella käytämme muita lajeja hyväksemme? Mikä suhdettamme muuhun luomakuntaan – Kaihovaaran sanavalintaa käyttäen – vaivaa ja pitäisikö sitä korjata? Mistä meidän pitäisi ottaa mallia, kun mietimme kestävää elämäntapaa? Toisaalta kirjan aiheet ovat perinteisiä eläimiin liitettyjä teemoja, eläimiin keskittyvistä […]
Ilman merta ei olisi elämää. Ei ainakaan siinä muodossa, jonka nykyään tunnistamme. Elämä voi kuitenkin loppua sillä kaikki maailman meret täyttyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla saasteista, muovista, kemikaaleista ja erilaista supermyrkyistä. Merilinnuista, kaloista ja hylkeistä tavattiin elohopeaa ym. myrkkykertymiä jo vuosikymmeniä sitten. Mikromuovi ja saasta leviää yhä laajemmalle, jopa yli kymmenen kilometrin syvyyteen. Muovia löydetty eläinten […]
Ympäristöhistoriallista tutkimusta on Suomessa tehty pitkään ja monipuolisesti, mutta pitkän aikavälin kokonaisesitystä, joka kattaisi ympäristön eri osa-alueet, ei ole kukaan lähtenyt tekemään. Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan on näin ollen erittäin tervetullut lisäys suomalaiseen ympäristöhistorian kirjallisuuteen ja helpottaa varmasti myös aihepiiriin tutustumista. Kuten teoksen johdannossa todetaan, Suomen ympäristöhistoria tarjoaa toisenlaisen tavan nähdä Suomen historian pitkä kaari […]
Ilmastomme on erään määritelmän mukaan kylmätalvinen lumi- ja metsäilmasto. Suomalaiset kasvit, eläimet ja ihminenkin ovat sopeutuneet tähän materiaaliin, joka toistuvasti muuttaa muotoaan. On siis perusteita lähteä selvittämään lumen rakennetta ja toimintaa ottamalla vauhtia fysiikasta, luonnonmaantieteestä ja ekologiasta. Toimittaja Heidi Kalmari zoomaa molekyyleihin ja kiteisiin haastattelemalla hydrologia niiden ominaisuuksista. Nietosten sulaessa nousevat aiheiksi kaavoitus ja tulvariskit, […]
Ympäristömytologia on Seppo Knuutilan ja Ulla Pielan toimittama Kalevalaseuran vuosikirja, jonka sisältämät artikkelit muodostavat ilahduttavan monipuolinen katsauksen aiheeseen. Kirja osallistuu keskusteluihin, joita perinteentutkimuksessa on viime vuosikymmeninä käyty ihmisen ja ympäristön suhteesta. Tilallinen käänne, ja sitä sivuava kiinnostus ihmisen ja luonnon suhteen maailmankuvallisiin merkityksiin, on nostanut sekä ympäristöt että niihin liittyvät ei-inhimilliset agentit kulttuurintutkimuksen keskiöön kansainvälisissä […]
Tietosanomat
Humanistista, käyttäytymistieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä metsiin liittyvää tutkimusta edistävä Metsäsuhdeklubi on hyväksytty Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhoksi. Uusi tieteenalakerho täydentää Suomen Metsätieteellisen Seuran toimintaa ihmistieteellisen tutkimuksen näkökulmilla ja tieteidenvälisellä vuorovaikutuksella.
Pohjoisesta sijainnista ja nuoresta kulttuuristaan huolimatta Suomi on kuulunut lintututkimuksen merkkimaihin ja joiltakin osin jopa sen kärkijoukkoon. Se käy selväksi, kun tutustuu vasta ilmestyneeseen Suomen Lintutiede 1828–1974 kirjaan. Tekijäjoukolla, Esa Lehikoinen, Risto Lemmetyinen, Timo Vuorisalo ja Mia Rönkä on ollut runsaudenpulaa, kun he ovat rakentaneet asiantuntija-avustajiensa kanssa kokonaisesitystä maamme lintutieteen historian kyseisestä vaiheesta. Ajanjakso alkaa […]
Kirjoittajat Mia Rönkä ja Thomas Lilley ovat molemmat dosentteja. Mia Rönkä työskentelee Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä. Hän on julkaissut runsaasti luontotutkimuksia ja -dokumentteja, mutta myös luontoon liittyviä lasten tietokirjoja. Hän on myös tiedetoimittaja ja runoilija. Thomas Lilley työskentelee akatemiatutkijana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa ja on erikoistunut lepakkotutkimukseen. Hänet tunnetaan myös musiikkipiireissä säveltäjänä ja sanoittajana. Teoksen kehyskertomuksena on […]
Kuikka valittiin BirdLife Suomen äänestyksessä vuonna 2010 ylivoimaisesti suosituimmaksi mökkilinnuksi. Pekka Lehtosen ja Martti Perämäen teos Lähikuvassa kuikka avaa tämän kiinnostavan, salaperäisen ja tutun mökkikaverin maailmaa. Molemmat kirjoittajat ovat seuranneet lintujen elämää mökkijärvillään vuosikymmenten ajan – itse asiassa Lehtonen on jatkanut kuikan havainnointia ja tutkimuksia isänsä Leon jalanjäljissä. Kuikka voi saavuttaa jopa 30 vuoden iän, […]
Johanna Vuoksenmaa tunnetaan valokuvataitelijana, elokuvaohjaajana, käsikirjoittajana, laulujen sanoittajana ja – uimarina. Hänen monivuotinen harrastuksensa on kohdata vapaita luonnonvesiä ja uimarantoja ja kokea ne fyysisesti, uimalla. Nyt hän on koonnut näistä luontoelämyksistään kirjan, joka on sekä kaunis että sisällöltään mielenkiintoinen. Kaikki alkoi siitä, kun Johanna kesällä 2011 oli SPR:n yleiskokouksen yhteydessä esittelemässä turvatalon toimintaa. Ohjelmaan kuuluva […]
Ympäristön tilasta tulee harvemmin lukeneeksi positiivisia uutisia tai optimistisia tulevaisuuden visioita. Tätä kuitenkin luvataan Seppo Turusen teoksessa Luonto ihmisen aikakaudella. Takakannen mukaan teos on optimistinen tietokirja luonnon ja ihmisen yhteiselosta. Valitettavasti erityiset ilonaiheet jäävät varsin vähäisiksi ja lopulta käteen jää pessimismi tulevaisuudesta kuten ympäristöä käsittelevistä teoksista yleensä. Ehkä tämä kertoo jotain huolestuttavaa luonnon tilasta. Saattaa […]
”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]
Arvostelu
Minun täytyy myöntää, etten oikein tavoittanut kirjan tarkoitusta kirjan poukkoillessa metsän kauneudesta tulisijan kautta lahopuuhun. Ehkä se on vain kokoelma filosofisia ajatuksia metsäpolun varrelta, joten sallittakoon minun sen sijaan poimia joitakin käpyjä sieltä täältä. Metsän kauneus Sivulta kuusitoista eteenpäin pohditaan tarvitsemmeko tieteellistä tietoa, ”jotta voimme tavoittaa luonnonprosessien kauneuden ja ymmärtää ja arvostaa voimia, jotka muovaavat […]
Arvostelu
Seitsemänkymmentä tuhatta vuotta sitten Homo sapiens oli vähäpätöinen eläin, joka vain puuhaili omiaan yhdessä Afrikan kolkassa. Seuraavien vuosituhansien aikana se teki itsestään koko planeetan herran ja ekosysteemin kauhun. (Harari 2016, 460) Juuri nyt, tänä ihmeellisenä hetkenä joka meille tarkoittaa nykyisyyttä, olemme ratkaisemassa vahingossa, mitkä evoluution polut jäävät auki ja mitkä sulkeutuvat ikuisiksi ajoiksi. (Kolbert 2016, […]
Arvostelu
Tänä vuonna edesmenneen ekologi Ilkka Hanskin Tutkimusmatkoja saarille. Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa valottaa lähes puolen vuosisadan aikana kertyneitä havaintoja ekosysteemeissä tapahtuneista muutoksista ja ihmisen vaikutuksesta niihin. Kirja on suomennos englanninkielisestä alkuteoksesta Messages from Islands: A Global Biodiversity Tour ja se pohtii maapallon tulevaisuutta ekologin silmin. Kuva: Ilkka Hanski. Lantakuoriaisten jäljillä Hanskin teos vie lukijansa ensimmäisenä vuoden […]
Arvostelu
Metsällä on kokoelma vuonna 2014 järjestetyn kirjoituskilpailun parasta satoa. Kilpailun järjestäjät; Maahenki-kustantamo, Maaseudun sivistysliitto, Suomen metsästäjäliitto ja Suomen metsästysmuseo pyysivät osallistujia kirjoittamaan aiheista, jotka liittyvät tavalla tai toisella metsästykseen. Kirjaan valitut 22 kirjoitusta edustavat yli viidensadan kilpailutekstin parhaimmistoa. Tekstejä ei ole ryhmitelty, koska jokainen on tyyliltään ja tematiikaltaan omanlaisensa. Tekstien tyylilaji vaihtelee perinteisestä erätarinasta moderniin […]
Minna Santaoja tarkastelee suomalaisen luontoharrastuksen moninaisuutta kolmen tapaustutkimuksen kautta. Tapaukset muodostavat ajallisen kaaren luontoharrastuksen alkuajoista tähän päivään. Yksittäisten tapausten analyysi muodostaa myös jatkumon yleisestä yksityiskohtaiseen. Santaoja selvittää harrastajayhteisön sisältä ja ulkoa käsin tapaustutkimusmetodologian avulla luontoharrastajien toimijuuden eri puolia ja harrastajien toiminnan mahdollisuuksia. Tutkijan ja tutkittavan suhde Kirjan alussa Santaoja toteaa, että tutkijan ja tutkimuskohteen kohtaamisista […]
Arvostelu
Erikoistutkija Ismo Björn on lähtöisin Outokummusta, missä luontoa raiskattiin menneinä kaivostoiminnan vuosikymmeninä olan takaa. Ehkäpä tässä on syy siihen, että historioitsija on Kaikki irti metsästä -väitöskirjaansa myöten ollut aina kiinnostunut ympäristöasioista ja luonnosta. Björnin toimittama Ihmeellinen luonto on vuosikirja, jossa luonto nähdään termin eri merkityksissä. Johdannon jälkeen artikkelikokoelman avaa Kaija Heikkisen sota-ajan naisista kertova artikkeli […]