Sirkka Ahonen

Historia ei sellaisenaan laukaise konflikteja mutta on kylläkin käytettävissä pönkittämään niitä. Etelä-Venäjä on keskiajalta lähtein ollut klaanien, pikkuruhtinaiden ja nousuhakuisten yhtenäisvaltioiden taistelutanner, jolla myös historiapolitiikkaa on käytetty taistelun voimavarana. Historiankirjoittajat ovat Ukrainassa ja Venäjällä auliisti ottaneet poliittisen roolin ja sen avulla raivanneet menneisyydestä tulevaisuuden lähtökohtia. 2000-luvun itä- ja etelä-Venäjällä erityisiä valtiollisia kollektiivisen muistin instituutteja on valjastettu käyttämään historiaa uusnationalististen skenaarioiden levittämiseen. Historian totuudellinen käyttö edellyttää kuitenkin historiatiedon luonteen mukaista dialogista kerrontaa.

Ihminen yksilönä ja yhteisön jäsenenä on moraalinen olento, jolla on kyky tehdä ero paitsi toden ja epätoden myös hyvän ja pahan välillä. Historian toimia on siksi luonnollista arvioida eettisesti ilman että arvioija eksyy historiatieteen ulkopuolelle. Historioitsijalla on tieteenalansa luonteesta nouseva oikeutus menneisyyden eettiseen arviointiin. Sitä harjoittaessaan hän ei politikoi vaan tutkii historiaa kirjoittaa professori emerita Sirkka Ahonen.

Historiankirjoituksen meneillään oleva moraalinen käänne on jyrkentynyt Black Lives Matter -liikkeen ansiosta. Historiakulttuurissa kolonialismin edustajia maalitetaan eri puolilla maailmaa, ja heidän patsaitaan kaadetaan. Patsaiden puolustajat muistuttavat, että patsaiden kuvaamat henkilöt noudattivat oman aikansa arvoja eivätkä niin ollen tienneet mitä tekivät. He eivät tarkoittaneet pahaa. Tuoreessa tutkimuksessaan The Interest – How the British Establishment Resisted the […]

Erkki Tuomioja on kirjoittanut uuden kirjansa monessa roolissa. Kokeneena ulkoministerinä ja kansanedustajana hän haluaa antaa seikkaperäisen ja vakuuttavan kuvan eduskunnasta ja valtioneuvostosta ulkopolitiikan hoitajana, oli kysymys sitten EU-asioista tai Suomen ja Venäjän suhteista. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen perustajana ja puheenjohtajana hän käyttää historiaa tulevaisuuden ajatteluun. Hän murehtii historian väärinkäyttöä niin meillä kuin muualla, etenkin Itä-Euroopassa […]

Perussuomalainen Nuoriso –järjestö kehotti 13.1. sosiaalisessa mediassa koululaisia tarkkailemaan historianopettajiaan. Opettajat olivat järjestön kuuleman mukaan parjanneet perussuomalaista puoluetta, ja joku opettaja oli jopa rinnastanut perussuomalaiset 1920-luvun Saksan valtaan pyrkiviin kansallissosialisteihin. Vääräoppisista opettajista on ennenkin raportoitu, ja kevyesti heitetyt rinnastukset ovat usein vain retorisia suupaloja kirjoittaa professori emerita Sirkka Ahonen.

Ransall Hansenin Fire and Fury on erilainen sotakirja. Se on syntynyt historiankirjoituksessa meneillään olevan moraalisen käänteen vanavedessä. Hansen tarttuu avoimesti sodankäynnin moraalisiin kysymyksiin eikä kaihda menneisyyden toimijoiden eettistä arviointia. Fire and Fury tarjoaa toki jännittävää ilmasodan tekniikan ja suurimittaisten pommitusten kuvausta, mutta ennen muuta Hansen kysyy, miksi sodan johtajat ryhtyivät terroripommituksiin, joissa massoittain kaupunkien siviilejä […]

Historianopetuksen tenttikirjat sisältävät yleensä historiandidaktikkojen sinisiä ajatuksia ja opetussuunnitelmarunoutta. Nyt käsillä oleva kirja on erilainen. Sen luvut perustuvat huomattavaan määrään opettajien ja oppilaiden haastatteluja ja oppituntien observointeja eri luokka-asteilla. Opettajalle kirja antaa mahdollisuuden katsoa peiliin. Kirjan luvuissa on suhteellisen vähän didaktikkojen puhetta ja sen sijaan otteita tutkijoiden ja tutkittavien välisistä keskusteluista ja esimerkkejä luokkahuoneessa toteutettavista […]

Satu Lidmanin, Anu Koskivirran ja Jari Eilolan toimittama Historiantutkimuksen etiikka täyttää tuiki tarpeellisen tehtävän. Historian väärinkäyttöön törmää yhä useammin niin totuudenjälkeisessä politiikassa kuin skuuppeja myyvässä historiakulttuurissakin. Kirja ohjaa historiantutkijoita olemaan väärinkäytön vahtikoiria mutta samalla tiedostamaan myös omassa työssään vastaan tulevat menneisyyden ihmisten käsittelyn eettiset ongelmat. Ajasta, jolloin historiaa kirjoitettiin moraalisen kasvatuksen nimessä, ei ole kauan. […]

Åbo Akademin pohjoismaiden historian professorin Nils Erik Villstrandinja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen yhdessä toimittama antologia Öppet fall  hyödyntää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1917 viettäjien intoa katsoa taaksepäin Suomen pitkään historiaan. Aikana jolloin kansakuntien pitkän linjan historioita kirjoitetaan lähinnä vain oppikirjatarkoituksiin, tutkijoiden hanke on kiinnostava. Miten uhmata historiateoreetikkojen kantaa, jonka mukaan pitkän linjan historian […]