Kirjassaan Pelon ja uhman vuodet – Suomen tasavallan synty 1918–1922 poliittisen historian tutkija Miika Siironen analysoi niitä haasteita, joita poliittiset äärilaidat muodostivat Suomen tasavallan olemassaololle vuosina 1918–1922.  Kirja on kolmas osa tutkimushankkeessa, jossa hän on tarkastellut sisällissodan vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Valkoiset (2012), joka esittelee sodan voittajien yhteisöllisyyttä Iisalmen kaupungissa ja Mustan […]

Lue lisää

Kirjoittajien mukaan tarinataloudessa ”tarinankertoja” on ammattinimike siinä missä ”onnellisuusvalmentajakin”, ja tunteisiin vetoavista yksilötarinoista on tullut arvokasta valuuttaa melkein millä tahansa elämänalueella journalismista aktivismiin ja politiikasta markkinointiin. Ihmiset tarttuvat hanakasti yksilöön keskittyviin, yllätyksellisiin ja samastuttavia yksityiskohtia sisältäviin esityksiin, joissa korostuvat kokemus, yksityiskohdat ja mullistukset. Niistä syntyy kertomuksen taika. #laupiassamarialainen, #pieniihminenvastaansysteemi, #hyvinvointiyrittäjänkääntymiskertomus, #sairaussankarinmatkana ovat hyvin tunnistettavia, toistuvia […]

Lue lisää

Suojelupoliisi nosti äskettäin julkistetussa vuosikirjassa esille äärioikeistolaiseen terrorismiin liitetyt salaliittoteoriat, erityisesti mainiten niin sanotun väestönvaihtoteorian. Puhuttaessa selväsanaisesti termin yhteydestä terrorismiin, monella perussuomalaisella näytti nousseen karvat pystyyn. Ajatus väestönvaihdosta on kuitenkin esiintynyt myös heidän puheissaan. Entä mikä on nationalististen puolueiden ja vallankumouksellisten ääriryhmien välinen suhde? Millaisia ovat heidän ratkaisuvaihtoehtonsa?

Lue lisää

Miika Siironen toteaa tuoreen kirjansa ensimmäisessä lauseessa, ettei käsillä suinkaan ole elämäkerta, vaan teos on kuvaus ääriajattelun synnyttäjästä, Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsenestä, Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajasta ja liikkeen nuorisojärjestön Sinimustien johtajasta. No, kyllä tätä voisi elämäkerraksikin sanoa, sillä miehen elämänkulku kartoitetaan kutakuinkin tarkkaan. Painotus on hänen julkisessa toiminnassaan jossa Suomi – tai pikemminkin utopia siitä – oli […]

Lue lisää

Gérard Chaliandin ja Arnaud Blinin toimittama teos terrorismin historiasta etenee pääosin kronologisesti, poikkeuksina muutama temaattinen artikkeli. Se ei ole kevyttä luettavaa sisältönsä ja esitystapansa vuoksi, mutta toisaalta neutraalin toteava tyyli myös miellyttää. Kirjassa ei vedota tunteisiin, ”raaka fakta” seuraa toinen toistaan, ja lukijalle jää moraalisen pohdinnan liikkumavara. Vasta aivan kirjan lopussa aletaan pohtia terroristi-iskujen ehkäisemisen […]

Lue lisää

Itä-Suomen yliopiston dosentin, Jouko Jokisalon uusin tutkimus Euroopan radikaali oikeisto on sekä ajankohtainen että tarpeellinen analyysi siitä mitä Euroopassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Teos kattaa hyvin keskeiset EU-maiden oikeistopopulistiset virtaukset, radikaalit ääripuolueet ja myös suoranaiset fasistiset ryhmittymät. Sen teoreettinen anti ja historiatietoisuus ovat nykyisen pikaruokajournalismin vallitessa sivistävää luettavaa. Jokisalo aloittaa erittelemällä fasismin aikakautta ja nousua […]

Lue lisää

Islam, hallinta ja turvallisuus on ensimmäinen suomenkielinen islamin ja hallinnan turvallistamisen kysymyksiin keskittyvä teos. Tähän vuonna 2013 ilmestyneeseen kokoomateokseen on kirjoittanut joukko yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, joiden tutkimuskysymykset liittyvät kirjan tematiikkaan. Kirjan kirjoittamisen lähtökohtana on ollut vuoden 2001 terrori-iskut sekä niiden jälkimainingeissa noussut keskustelu radikaalin islamin roolista kansainvälisessä politiikassa. Terrori-iskujen myötä myös hallinnon tahojen edustajat kiinnostuivat […]

Lue lisää

Kirjeenvaihdon julkaiseminen nostattaa aina epäilyn, että kirjeet olisi alun perinkin tarkoitettu laajemmalle lukijakunnalle kuin varsinaiselle vastaanottajalleen. Erityisen oudolta tuntuu, kun Suomen suurlähettiläs ja puolustusministeriön viestintäjohtaja, jotka lienevät työajallaankin jatkuvasti yhteydessä lukuisiin päättäjiin, toimittajiin ja tutkijoihin, tuntevat tarvetta purkaa toisilleen ja laajalle lukijakunnalle samoja huoliaan. Onko tosiaan niin, etteivät viralliset raportit, tiedotustilaisuudet ja haastattelut tunnu menevän […]

Lue lisää

Kun 13 tutkijaa kirjoittaa yhtä monta artikkelia aiheesta, jonka moni äkkiseltään sivuuttaisi olemattomana, kirjasta tulee väistämättä alan tutkimuksen kulmakivi. Nimihakemisto ja kirjallisuusluettelo kuuluvat silloin asiaan, mutta kustantaja olisi voinut antaa tutkimuksille ansaitsemansa arvon myös alaviitteillä, jotka ovat kiistatta helppolukuisempia kuin tässä kirjassa käytetyt lukukohtaiset loppuviitteet. Kun kerran lasketaan kulmakivi, sen olisi voinut tehdä kunnolla myös […]

Lue lisää

Suomessa julkaistiin vuoden kuluessa kolme terrorismikirjaa, jotka pyrkivät täyttämään käsikirjan tehtävän. Jokaisessa on yleinen teoriaosuus, jota seuraa valikoitujen alueiden konfliktien ja yksittäisten terroristijärjestöjen esittelyt. Merkillisintä on, että tuoreimman kirjan tekijät Leena Malkki ja Jukka Paastela eivät edes mainitse Christian Jokisen ja Anssi Kullbergin (2006) tai Erkki Nordbergin (2007) vastaavia teoksia, vaikka lähdeluetteloon on mahdutettu kesäkuussa […]

Lue lisää