Jo väitöstutkimuksessaan Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset: Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1570–1620 (2007) Anu Lahtinen kertoi Ebba Stenbock-Flemingistä. Nyt hän on kirjoittanut tuon vahvana naisena tunnetun valtarouvan elämäkerran Ebba, kuningattaren sisar. Kirja ei tosin käsittele vain yhtä aatelisnaista vaan myös tämän lähipiirin naisia, lapsia, miehiä ja perheitä 1500-luvun jälkipuoliskon ja 1600-luvun alun Ruotsissa. Esitys laajenee myös valtapolitiikan […]
Ennen ja nytin vuoden toinen numero on ilmestynyt. Vertaisarvioiduissa artikkelissa Riku Kauhanen tutkii sotienjälkeistä ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien asutustoimintaa ja André Swanström suomalaisia SS-miehiä ja aseveljeyttä. Karoliina Sjö puolestaan arvioi terävässä kirja-arviossaan Maria Pettersonin kirjaa Historian jännät naiset. Numeron päättää Jens Grandellin ja Tanja Ratilaisen lektiot.
Jari Tervon LOIRI. on massiivinen elämäkerta massiivisesta suomalaistaiteilijasta. Teoksen merkitystä ei ainakaan vähennä se, että sen kirjoittaja on yksi Suomen tunnetuimmista ja myydyimmistä kirjailijoista. Kuten arvata saattaa, lopputuloksena on kirja, joka oli julkaisuvuotensa (2019) myydyin teos ja oletettavasti keikkuu myyntitilastojen kärkisijoilla pitkään ja joka aiheutti parran pärinää etenkin seksikohtauksillaan jo ennen kirjan varsinaista julkaisemista. Suosiosta, […]
Kiistanalaisten suurmiesten ja poliitikkojen elämäkerrat ovat suosittuja siinä missä huippu-urheilijoidenkin. Enpä ihmettele, että myös Josif Stalinin (1878–1953) uusi elämäkerta ja uudet tulkinnat hänen toiminnastaan ja vallankäytöstään kiinnostavat myös suomalaislukijoita. Itänaapuri on lähellä ja aina vaikuttanut Suomenkin kohtaloihin. Stalin-elämäkerran klassikkona pidetään yleisesti Isaac Deutscherin jo Stalinin eläessä vuonna 1947 ilmestynyttä teosta Stalin. Poliittinen elämäkerta. Puolan juutalainen […]
Taidehistorian lehtorina toiminut, kuva- ja kuvitustaiteeseen perehtynyt Sisko Ylimartimo on tarttunut kiinnostavaan aiheeseen, sillä pitkän uran tehneen Aleksander Lindebergin elämäkerta käsittelee teemoja, joista ei ole liiemmälti kirjoitettu. Satukuvituksista toki on – niin on tehnyt Ylimartimo itsekin – mutta mainoskuvituksissa riittäisi tutkittavaa. Emigranttiperheestä rintamataiteilijaksi Lähes sadan vuoden iän saavuttaneen taiteilijan tarina on sinänsä kiinnostava. Lindebergin isä […]
Arvostelu
Klaus Mäkelä oli mukana keskeisenä henkilönä ja alkuunpanijana monissa 1960-luvun liikkeissä kuten Sadankomiteassa, Marraskuun liikkeessä ja Yhdistys 9:ssä. Muistokirjan artikkeleista monet ovat hauskoja ja oivaltavia, mutta mukana on myös valitettavasti melko ponnettomia kontribuutioita. Vaikka kyseessä onkin muistokirja, jotenkin analyyttisempää ja kriittisempää otetta olisi kaivannut. Kirjoittajia kirjassa on kaikkiaan 31, joista useimmat ovat tunnettuja tutkijoita ja […]
Arvostelu
Aseelliseen voimaan littyneet kysymykset olivat 1920-30-luvuilla näkyvä osa yhteiskunnallista keskustelua ja julkisuutta. Instituutiona sotaväki herätti jonkinlaisia intohimoja kaikissa poliittisissakin ryhmissä. Itse puolustuslaitos luonnollisesti vältteli politisoitumisen leimaa. Se katsoi tehtäväkseen täysin epäpoliittisen ”kansallisen tehtävän” suorittamisen ja pyrki virallisesti pysymään yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella. Vaikka upseerien kuuluminen poliittisiin puolueisiin kiellettiin jo 1918, ei yhteiskunnallisesti suuntautunutta ajattelua voitu kahlitakaan. […]
Ernesti Hentunen (1855-1951) oli ilmiö suomalaisessa politiikassa ja kulttuurielämässä: isotteleva, häijysuinen ja poliittisilta mielipiteiltään vähintäänkin omituinen julkisuuden henkilö. Hentunen oli lakimies, joka oli ainakin omien sanojensa mukaan väitellyt Sorbonnen yliopistossa. Lakimiehen taustaansa hän saattoi käyttää hyväksi, kun hän kävi monia oikeustaisteluja häntä vastaan nostetuista kunnianoikeudenloukkauksista. Hentunen julkaisi vuodesta 1928 vuoteen 1951, aina kuolemaansa saakka, monia […]
Alkuvuodesta 1986 ilmestyi Seppo Heikinheimon kirjoittama Aarre Merikanto -elämäkerta. Tästä Heikinheimon oli luontevaa jatkaa tutkimalla isän, Oskar Merikannon elämää ja toimintaa, koska kerran jo pojan elämäkertaa laatiessaan hän oli joutunut perehtymään Merikantojen perhe- ja tuttavapiirin asioihin. Lopputuloksesta näkyy, että Heikinheimo on pyrkinyt penkomaan esiin kaiken mahdollisen Oskar Merikantoon liittyvän aineiston ja tietouden. Perusteellisuudesta ei tässä […]